Kolumni: Siitä mistä ei kristinuskossa voi puhua, on puhuttava

Kuva: Jukka Granström

Psykologian uranuurtaja ja ajattelija C.G. Jung kertoo elämäkertateoksessaan Unia, ajatuksia, muistikuvia, kuinka häntä esimurrosikäisenä kiehtoi kolminaisuuden käsite. Jungia viehätti ajatus ykseydestä, joka on kuitenkin kolminaisuus.

Pastori-isän opettaessa pojalleen katekismusta nuori Jung odotti malttamattomana, koska kolminaisuutta käsiteltäisiin. Kun päästiin oikean luvun kohdalle, totesi isä, että ”hyppäämme sen yli, koska minä en tosiasiassa ymmärrä siitä mitään”.

Liekö isä ajatellut, että käsite olisi nuorukaiselle liian vaikea? Ajatteliko hän, että joutuisi käyttämään liian haastavaa teologista sanastoa? Oli miten oli, nuori Jung oli syvästi pettynyt.

OLIN KESÄKUUN alussa viikon verran työvapaalla Kotimaasta ja toimin pastorina rippikoululeirillä.

Oli jälleen mahtavaa huomata, että nuoria todella kiinnostaa kristinusko, sen historia ja oppi, tavat ja etiikka. Kysymyksiä olisi riittänyt monen ripariviikon tarpeisiin. Keskustelut ryhmissä opettivat opettajaakin.

En ole ikinä oppitunneillani kokenut tarvetta aliarvioida nuoria. Puhuin heille Augustinuksesta, perisynnistä ja kolminaisuudesta. Haastavammat sanat, kuten kaksiluonto-oppi ja allegoria, kirjoitin vanhalle kunnon fläppitaululle selventäen, mistä on kysymys.

Kristinuskosta sopii puhua vaikeasti. Ei kaikkea voi väittää ymmärtävänsä, mutta vaikeita sanoja ja käsitteitä ei tule ohittaa. Meillä on rikas ja upea 2000-vuotinen ajattelun ja kulttuurin perinne. Sinne on hienoa sukeltaa.

ON LATTEAA, jos 2020-luvulla kristillisestä ajattelusta tulee kaiken änkyröinnin lisäksi mieleen vain lempeänlaimea humanismi, hymistelevä positiivisuus ja terapeuttinen hiljaisuus.

Entä jos kirkko tarjoaisi ihmisille paikan, joka haastaa ajattelemaan eikä päästä teoreettisesti helpolla? Voisiko hyvä saarna tarjota pakohuonemaisen aivopähkinän?

Tarvitsemme vähemmän älyllisesti matalia kynnyksiä ja enemmän katsauksia vaikkapa kristinuskon kulttuurihistoriaan ja teologiaan.

Jo lapsena minua turhautti, jos aikuiset lässyttivät. Olisin tahtonut jutella Reino Helismaasta, historiasta ja Jeesuksesta, mutta monet tuputtivat nallejuttuja. Jo 4-vuotiaana koin Jungin tapaan, että sisälläni oli ”hyvin itsetietoinen vanha mies”.

Lässytys herättää samankaltaisia vastareaktioita myös nuorissa, nuorissa aikuisissa ja aikuisissa. Ovet auki -strategian ei tarvitse tarkoittaa sitä, että kirkko on vain helppo, hymyilevä ja hassu. Kirkon kannattaa siis ylpeästi pohtia ääneen perisyntejä, ehtoollisen mysteeriä ja ylösnousemusta. Kristinusko on maailman herkullisimpia aivopähkinöitä. Voisiko sillä koukulla kalastaa?

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliTV-vinkki: Ihmiseksi naamioituneesta avaruusolennosta kertova draamakomedia on matka ihmiseen
Seuraava artikkeliPride-viikkoa vietetään – Katso tästä koko lista niistä seurakunnista, joiden tiloissa vihitään sateenkaaripareja

Ei näytettäviä viestejä