Parisuhteista puhutaan paljon. Olisiko kaiken ytimessä kuitenkin ystävyys? Ystävyyssuhdehan parisuhdekin parhaimmillaan on, ja ystävyyssuhteiden kirjo on muutenkin kattavampi.
Ystävä voi olla sisar, työtoveri, naapuri tai kuka tahansa, jonka kanssa yhteinen taajuus löytyy. Ystävyys vailla parisuhdeulottuvuutta on helppo ajatus, mutta parisuhde vailla ystävyyttä kuulostaa kolkolta.
Ystävyys lepää kuitenkin lannistettuna seinätaulujen ja halpojen aforismien maailmassa. Lastenelokuvat sen puolesta vielä julistavat, mutta muuten siitä puhuminen on käynyt vähiin. Aikamme sanoja ovat kontaktit ja verkostoituminen.
* * *
Jos ihmissuhteita peilaa raamatullista taustaa vasten, on merkillistä että ystävyydestä keskustellaan niin vähän. Olihan Jeesuksen julkisen toiminnan kiehtovimpia ulottuvuuksia hänen ystävyytensä erilaisten ihmisten kanssa. Useat hänen opetuksensa alkavat sanalla ”ystäväni”. Kuulijoiden kanssa jaetaan hetkiä ystävien juhlissa tai pidoissa.
Jeesus ystävystyi helposti – ihmiset kokivat tulevansa kuulluiksi ja kohdatuiksi. Se sai heidät itsensäkin kuuntelemaan ja kohtaamaan.
Jeesuksen ystävyyssuhteet olivat yllättäviä, eivätkä ne rakentuneet hyödyn varaan. Hän ei suhteita solmiessaan verkostoitunut voittoa tavoitellen, vaikka taitavien verkonkäyttäjien kanssa ystävystyikin.
Opetuslapset eivät olleet pelkkiä oppilaita – he olivat mestarinsa ystäviä, jotka jakoivat saman leivän ja yhteisen viinin. Tähän ystäväpiiriin mahtui kiivailijoita, duunareita ja maineensa menettäneitä. Millaisen esimerkin se antaa?
Ainakin sellaisen, että ystäviä ei kannata valita hyöty mielessään tai samanmielisyyttä vaatien. Hyvät ystävät saavat olla myös eri mieltä.
* * *
Eräs ystäväni inhoaa mielimusiikkiani. Toinen on ateisti, joka pitää kristinuskoa absurdina systeeminä. Väittelyitä piisaa ja loukkaantumisia tulee. Ystävyys jatkuu. Se yltää hälinän yli.
Ei evankeliumienkaan ystävyys ollut kepeää harmoniaa. Läheisimmät ystävät itse asiassa pettivät Jeesuksen: yksi kavalsi, toinen kielsi ja kolmas epäili.
Miten reagoi Jeesus? Hän palasi ystäviensä luokse, joskaan Juudas ei enää tähän tapaamiseen saapunut.
Juudas ei hirttäytyessään välttämättä tiennyt pettäneensä Jumalaa. Hän tiesi pettäneensä ystävän. Se riitti tekemään olosta sietämättömän.
Jaakko Elenius kirjoitti, että kun ”ystävä pettää ja ystävyys loppuu, silloin alkaa rakkaus”. Koetetaan jaksaa olla ystäviä niillekin, joita emme aina ymmärrä. Ehkä ystävyydestä kasvaa rakkaus.
Lue myös
Kolumni: Vanha testamentti ei ole kauhea, vaan taidokas läpileikkaus ihmisen suhteesta Jumalaan
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä

