”Miten valaskala Joonan nieli, kun se kurkku on niin vietävän pieni” kysytään amerikansuomalaisessa rempseässä kupletissa Daytonin apinajuttu.
Tällaiset kysymykset ovat kelpoja kantabaarin kulmapöytään, mutta olen ollut toistuvasti hämmentynyt törmätessäni teologien puheeseen Vanhan testamentin käsittämättömyydestä ja näennäisestä absurdiudesta. Kuulostaa siltä kuin Uusi testamentti olisi reki, jonka perässä puoliväkisin hilautuu raskas riippakivi, Vanha testamentti. Jumalan ja ihmisen yhteistä matkaa kuvaava kirjakokoelma on toki vaikea ja vivahderikas. On ymmärrettävää, että sen monitulkintaisuus herättää kysymyksiä. Toisaalta, miksi Vanhan testamentin pitäisi olla selkokielinen?
* * *
Joidenkin suhtautuminen Vanhaan testamenttiin on sukua hankalan koepaperin äärellä äkämystyvän teinin tuntoihin: en tajuu tätä – revin ja heitän pois!
Voiko syy nuivaan suhtautumiseen olla se, että ”modernit markiolaiset” ovat valaneet jumalakuvansa niin valmiiksi, että Vanhan testamentin ihmisten Jumalaan liittämät piirteet eivät enää sovi heidän patsaisiinsa?
Entä jos suhtautuisimme käsittämättömiltäkin tuntuviin kohtiin kunnioituksella? Voidaanko ajatella, että Abrahamin yritys uhrata Iisak tai Jaakobin poikien verinen kostoretki sisarensa kunnian tähden ovat arvokkaita ja monitasoisia kertomuksia?
Sekä juutalaisessa että kristillisessä perinteessä on analysoitu Vanhan testamentin kertomuksia moninaisesti. Sitä ei suinkaan ole tehty vuosisatojen ajan huvin vuoksi, vaan siksi että ihmettelevät ihmiset saisivat vastauksia. Se, että jokin tapahtuma tai metafora on vaikea, ei tee siitä hyödytöntä. Onhan Uusi testamenttikin täynnä moraalisesti haastavia kohtia – pitäisikö jokainen nykyajattelun valossa haastava kohta ohittaa?
Vanhan testamentin vähätteleminen ja sen teologinen aliarvioiminen ei ole viisasta uskontodialogisessakaan mielessä. Helpoin tapa ihmettelyn sijaan olisi ottaa kirja käteen ja lukea – avaimia ja tulkintoja piisaa aina Talmudista Nissiseen.
* * *
Vanha testamentti ei ole kauhea. Jotkut sen tapahtumat ovat hirvittäviä ja ihmiset kummallisia, mutta eikö niin ole nykyäänkin? Jos Vanhan testamentin ihmiset selittävät kauheuksia Jumalan tahdolla, eikö niin toimita jossain tälläkin hetkellä?
Vanha testamentti on näissäkin kohdissa taidokas läpileikkaus ihmisen suhteesta Jumalaan, vaikka ei aina onnistuneesti kuvaisikaan Jumalan suhdetta ihmiseen.
Vanha testamentti ei rakenna pelkästään perustuksia tulevalle. Se on enemmän kuin armon alkusoitto. Sen maailma on meidän maailmamme – näyttämö, jossa Uusi testamentti tapahtuu.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä

