Noitanaisen älä salli elää. Näin Vanhassa testamentissa käsketään ytimekkäällä ja mieleen jäävällä lauseella. Tästä muistuttelivat somekommentoijat, kun Kotimaa.fi uutisoi Oulun Kirkkopäivillä käydystä uushenkisyyskeskustelusta, johon osallistuivat myös näkijä Erika Juusola ja noita Kuparikettu.
Pitänee lisätä somekommentoijien viisauteen vielä tieto, että Vanha testamentti käskee pistämään hengiltä myös naisen tai miehen, jossa puhuu vainaja- tai tietäjähenki.
Uuden testamentin puolella Paavali ei ryhtynyt listimään hänen työtään häirinnyttä noitaa ja väärää profeettaa Barjesusta, vaan tyytyi kiroamaan tämän niin, että noita menetti näkönsä määräajaksi. Kyse on tyypillisestä raamatunkertomuksesta, jossa korostetaan, kenellä se oikea voima on – mutta uusitestamentillisen lempeämmällä otteella ilman taivaasta lankeavaa tulta tai nielevää maata.
***
Kirkkopäivien keskustelussa sen sijaan sovellettiin nykyajan tehokasta metodia riisua kaikelta vieraalta voimat, siis ymmärtämistä tavoittelevaa keskustelua. Siinä haluttiin päästä selville siitä, miksi nykyään haetaan merkitystä uushenkisyydestä, ei kirkosta.
Syy kävi hyvin selville näkijän ja noidan kommenteista. Ei niissä puhuttu yliluonnollisesta tai voimasta ja ihmeistä, vaan rakkauden ja myötätunnon tarpeesta, tarpeesta puhjeta kukkaan, avoimuudesta, luonnon kunnioittamisesta. Tiivistettynä voisi sanoa, että lempeää ja maanläheistä meininkiä.
Kirkon maine vaativana, ankarana ja syrjivänä laitoksena ei äkkiseltään tunnu tarjoavan lempeyttä ja maanläheisyyttä.
Hengellistä ohjausta kouluttava pappi Henri Järvinen totesi keskustelussa, että syvää osaamista löytyy kirkostakin, mutta ihmisten kohtaamisen taito ja spiritualiteetin osaaminen eivät välttämättä yhdisty samassa paketissa. Järvisen mielestä kirkolla olisi kuitenkin annettavaa uushenkisille etsijöille, onhan kristillinen mystiikka ja kontemplatiivinen kristillisyys valtava aarreaitta.
***
Itse jäin miettimään sitä valtavaa pelkoa, joka kristikuntaa vaivaa aina, kun liikutaan vieraan ja tuntemattoman äärellä, oli se sitten joogaa, taikuutta tai jopa mielikuvitusta.
Jos noitanaisen antaa elää, hänestä tunkee vierasta vaikutusta, joka vie väkisin kristityn pois oikealta tieltä – tästä kaiketi pelossa on kysymys. Ja sitten voikin miettiä, miksi kristinuskosta on tullut niin voimatonta, kun kuitenkin sen ytimessä on suunnaton vapaus ja rakkaus, jossa pelkoa ei ole.
Kuka tunnistaa saarnanneensa ja opettaneensa kristittyjä pelokkaiksi, kireiksi ja loputtoman huolestuneiksi? Sellaisesta olisi nyt syytä tehdä parannus.
Kirjoittaja on Kotimaan toimituspäällikkö.
***
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä

