Kolumni: Ohjaako avustus­päätöksiä poliittinen paine? – Ei olisi ensimmäinen kerta

Kuva: Jukka Granström

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA on julkaissut koosteen vuosittaisen avustuskierroksen päätöksistä. Vuodelle 2024 avustusta hankkeisiin ja toimintakuluihin haki 990 toimijaa. Diakonin silmä hakeutui avustushesityslistausta lukiessa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhteiskuntarauhaa tavoitteleviin kohteisiin.

Tärkeää on kuitenkin myös katsoa niitä toimintoja, jotka jäivät ilman rahoitusta. Avustusten ulkopuolelle jäi huomattavan paljon maahanmuuttoon, rodullistettujen asemaan, rasismin ehkäisyyn, kotoutumisen tukeen ja pakolaisuuteen liittyviä hankkeita ja toimijoita. Esimerkiksi moni ukrainalaisia pakolaisia tukeva yhdistys jäi jaon ulkopuolelle.

Tekee mieli kysyä, onko päätöksentekoa ohjannut poliittinen paine? Tämä ei olisi ensimmäinen kerta.

VUONNA 2016 silloisen kokoomusjohtoisen sisäministeriön alla toimivan Maahanmuuttoviraston toiminnassa havaittiin poliittiseen ohjauspaineeseen perustuvaa toimintaa. Ulkomaalaislain muutos heikensi pakolaisten oikeusturvaa ja poisti mahdollisuuden humanitaariseen suojeluun ja turvapaikkapäätöksiä tehtiin kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastaisesti keskellä 2010-luvun suurinta turvan hakemiseen liittyvää muuttoliikettä.

STEA:n avustusrahoitus on sidottu valtionrahoitukseen, ja STEA:sta vastaava ministeriö on tällä hetkellä perussuomalaisten hyppysissä oleva sosiaali- ja terveysministeriö.

Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa todetaan, että ”valtio rahoittaa joka vuosi isoilla summilla lukemattomia suomalaisten tai maahanmuuttajien pyörittämiä järjestöjä siinä toivossa, että tämä tukisi kotoutumista.

Toteutuma tästä rahankylvämisestä on ollut kuitenkin kotoutumisen vaikeutuminen. Näiden monikulttuurisuusasiantuntijoiden etuna on kehottaa maahanmuuttajia elämään kuin lähtömaissaan, jolloin he pysyvästi jäävät maahanmuuttajajärjestöjen holhouksen varaan.”

TOISIN KUIN ohjelmassa väitetään, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toimintojen myönteisiä vaikutuksia kotoutumiseen on tutkittu paljon.

On yleisesti tiedossa, että kolmas sektori (uskonnolliset yhteisöt mukaan lukien) taipuu tarjoamaan sellaista apua maahanmuuttajille, johon julkinen sektori ei eri syistä pysty.

Lienee perusteltua todeta, että STEA:n avustuskierrosta ei ole tänä vuonna tehty toimintojen mahdollista vaikuttavuutta arvioihden tai tutkittuun tietoon nojaten. Päätöksentekoa on selkeästi ohjannut yhden hallituspuolueen poliittinen agenda.

Kirjoittaja on yhteisödiakoni Helsingin Malmilla.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliTeatteriarvio: Kuumia aaltoja on hulvaton ylistys keski-iälle
Seuraava artikkeliKauneimpien Joululaulujen keräystulos kasvoi viime vuodesta – suosituin joululaulu pysyi samana

Ei näytettäviä viestejä