Kolumni: Miltä tuntuisi, jos kirkkomme tunnustaisi paavin ekumeenisen merkityksen vieläkin laajemmin?

Sain viime viikolla olla suomalaisen ekumeenisen delegaation matkassa Roomassa, jossa vierailtiin tavalliseen tammikuiseen tapaan Pyhän Henrikin muistopäivän tietämillä nyt jo 33:a kertaa.

Vierailuviikon ohjelma oli monipuolinen ja siitä voi lukea tarkemmin Kotimaa24:stä sekä Deo volente ensi viikon (8.2.) Kotimaasta.

Tämänvuotisen piispallisen delegaation johtajana toimi Espoon piispa Tapio Luoma. Muita matkassa olleita piispoja olivat Lapuan piispa Simo Peura, Helsingin katolinen piispa Teemu Sippo ja Joensuun piispa Arseni Suomen ortodoksisesta kirkosta.

***

Yksi vierailuviikon kohokohdista oli vierailu paavi Franciscuksen luona, mistä enemmän tuonnempana. Paaville ojennettiin tuliaisena uusin suomalainen luterilais-katolinen dialogiraportti, lokakuun lopussa julkistettu Communion in Growth.

Kyseistä asiakirjaa käsiteltiin lyhyesti myös tapaamisessa Paavillisen kristittyjen ykseyden edistämisen neuvoston puheenjohtajan, kardinaali Kurt Kochin ja hänen esikuntansa kanssa.

Jos dialogiraportissa mainitut asiat ehtoollisyhteydestä, kirkon virasta ja vielä Pietarin istuimesta eli paavinvirasta tulevaisuudessa etenisivät suotuisasti sekä katolisen kirkon että eri luterilaisten kirkkojen teologisten käsittelykoneistojen rattaissa, olisi ekumenian taivaalla erittäin suuria näkyjä.

Luterilainen kirkkomme tunnustaa raportissa, että paavi on jo nyt de facto myös muiden kristittyjen kuin katolilaisten paimen.

***

No, miltä tuntuisi, jos luterilainen kirkkomme yhteisymmärryksessä katolisen kirkon kanssa eräänä päivänä tunnustaisi paavin ekumeenisen merkityksen vieläkin laajemmin – ja me olisimme jollakin tavalla järjestettynä uudenlaisessa suhteessa siihen samaan Rooman patriarkaattiin, josta me vajaat 500 vuotta sitten irtosimme?

Tällainen on vielä teologista spekulaatiota. Voi olla, että pyrkimys kirkkojen ja kristittyjen ykseyteen toteutuu jollakin toisella tavalla, kuin nyt ehkä ounastelemme.

Reformaation jälkeen molemmat kirkot ovat kehittyneet hieman eri suuntiin. On tehty myös ratkaisuja, joiden muuttaminen voi olla mahdotonta, eivätkä kirkot tahdo sellaiseen ruveta. Voi siis myös käydä niin, että ekumeniassa ja teologisessa työskentelyssä tulee vastaan piste, josta kirkot eivät enää pääse eteenpäin.

Mutta Tiberin vesi Vatikaanin edustalla virtaa edelleen hitaasti eteenpäin. Se on ennenkin nähnyt kirkon elämän kiemuroita.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Paavi Franciscus ekumeeniselle suomalaisdelegaatiolle: Meidän on vahvistettava Jumala-keskeisyyttä

Suomen Rooman-instituutin intendentti: Tämä on paikka, jossa Eero Huovinen työskentelee edelleen

Vatikaanin radio välittää paavin viestin ympäri maailmaa – toiminta siirtymässä yhä enemmän verkkoon

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKynttilänpäivä on usein väärään aikaan – syynä suomalainen käytännöllisyys
Seuraava artikkeliPääkirjoitus: Siunausta seuraaville kuudelle vuodelle, herra tasavallan presidentti

Ei näytettäviä viestejä