Suomen Rooman-instituutti toimii kaupungin Gianicolo-kukkulalla sijaitsevassa Villa Lante -renessanssihuvilassa, jonka Suomen valtio hankki omistukseensa jo vuonna 1950.
Instituutti aloitti toimintansa Villa Lantessa vuonna 1954.
Instituutti on alusta alkaen edistänyt ensisijaisesti antiikkiin ja Italiaan kohdistuvaa humanistista tutkimusta sekä taiteita, mutta myös suomalaiset teologit ja kirkonmiehet ovat hyödyntäneet Villa Lantea tutkimuksissaan ja Rooman-käynneillään.
Villa Lanten tiloissa toimii myös Suomen Vatikaanin-suurlähetystö.
Instituutista on muodostunut myös vuosittain tammikuussa Roomassa vierailevan suomalaisen ekumeenisen delegaation vierailukohde.
Tällä viikolla Villa Lantessa vieraili Espoon piispan Tapio Luoman johtama delegaatio. Sen muihin luterilaisiin jäseniin kuului muun muassa Lapuan piispa Simo Peura. Muista kirkoista mukana olivat Helsingin katolinen piispa Teemu Sippo ja Suomen ortodoksisen kirkon Joensuun piispa Arseni.
Villa Lanten intendentti Simo Örmä kertoo, että instituutilla on edelleen kaksi päämäärää: olla ennen kaikkea humanistinen opetus- ja tutkimuslaitos ja pyrkiä saamaan mahdollisimman korkeatasoista tutkimusta.
Sen ohella instituutilla on Örmän mukaan myös ”yleishyödyllinen” ja hyvinkin laaja yhteiskunnallinen missio: talossa on asunut 7 300 asukasta vuodesta 1954 alkaen.
– Sitä kautta hyvin laaja otos suomalaista kulttuurielämää on hyödyntänyt residenssitoimintaamme ja myös suhteitamme italialaiseen ja Roomassa olevaan kansainväliseen yhteisöön, Örmä sanoo.
{kuva_c7a27388-8657-4be8-981f-42ef85f5f576}
Kuva: Jussi Rytkönen. Intendentti Simo Örmä esittelee ekumeeniselle delegaatiolle Villa Lanten omistuksessa olevaa ranskalaisen Valentin de Boulognen (1591–1632) maalaamaa taulua Historia d’Italia.
Villa Lante teologien tukikohtana
Rooman-instituutti on ollut myös suomalaisten teologien tukikohta erilaisilla Italiaan suuntautuneilla matkoilla.
– Yksi instituutin ensimmäisiä kursseja – vuonna 1955 – oli professori Aarno Maliniemen kirkkohistorian kurssi. Teologisia kursseja on ollut se jälkeen useita. Esimerkiksi Eero Huovinen ollessaan vielä professorina toi usein opiskelijoitaan meille ja monet teologit ovat osallistuneet kursseillemme ja työryhmiin. Eero Huovinen työskentelee edelleenkin säännöllisesti Villa Lantessa, Örmä kertoo.
Vatikaanin toisen konsiilin (1962–1965) aikana journalistina ja tarkkailijana kirkolliskokousta seurannut tuleva dogmatiikan professori Seppo A. Teinonen vietti pitkiä aikoja Villa Lantessa. Siellä syntyi myös Teinosen kuuluisa pamfletti Kriisin kirkko (1964).
Pyhän Henrikin päivänä Roomassa vierailevan suomalaisen kirkollisen delegaation käynnit myös Villa Lantessa ovat Örmän mukaan instituutille arvokas asia.
– Koko tämä perinne on luotu Villa Lantessa, erityisesti ulkoministeriön Göran Steniuksen ja professori Veikko Litzenin sekä silloisen Vatikaanin suurlähettilään Yrjö-Koskisen ansiosta. Tänä vuonna seurue oli tavallista suurempi – neljä piispaa!
Suomalaisen ekumeenisen delegaation vierailuihin on vuosittain kuulunut Pyhän Henrikin päivän messun viettäminen katolisessa Santa Maria sopra Minervan kirkossa. Tänä vuonna messussa saarnasi piispa Luoma.
– Hienoa oli, että ensimmäistä kertaa jumalanpalvelus voitiin viettää Santa Maria sopra Minervan pääalttarilla, Örmä sanoo.
Villa Lantella on muutenkin alun perin hyvin kirkollinen historia. Huvilan rakennutti 1500-luvun alussa renessanssipaavi Leo X:n
datarius
Baldassare Turini. Datarius oli yksi paavillisen hovin arvostetuimmista virkamiehistä. Paavi Clemens VII:n tiedetään vierailleen siellä vuonna 1525.
Rakennuksen arkkitehti oli Rafaelin kuuluisa oppilas Giulio Romano. Villa Lante lienee valmistunut lopullisesti vuonna 1531.
Vuonna 1548 rakennuksen osti Ranskan ja suurlähettiläs kuningassuvun jäsen, kardinaali Georges d´Armagnac.
1800-luvulla Villa Lante oli pitkään katolisen Pyhän sydämen nunnajärjestön käytössä noviisiasuntolana.
Rahoittajina valtio ja säätiöt
Suomen Rooman-instituutti saa budjetistaan noin 80 prosenttia valtioavustuksena. Loppu tulee yksityisiltä säätiöiltä.
– Lisäksi instituutin piirissä toimivat työryhmät saavat yksityistä rahoitusta, joka ei suoraan näy budjetissamme, Örmä kertoo.
Villa Lante on alun perin voitu hankkia liikemies Amos Anderssonin lahjoituksen turvin. Sodan jälkeen Suomen valtiolla ei ollut varaa sen kaltaisiin hankintoihin.
Instituutin suojissa työskentelevistä suomalaisista voi asua Villa Lantessa ja sen erillisessä asuntolassa. Örmän mukaan eri alojen kurssilaiset ja stipendiaatit ovat paikalla hyvin eripituisia aikoja. Esimerkiksi Wihuri-säätiön stipendi mahdollistaa koko vuoden opinnot, muut stipendiaatit viipyvät 3–6 kuukautta.
Erilaiset kurssilaiset viipyvät paikalla parista viikosta kolmeen kuukauteen, taiteilijat 4–6 kuukautta ja yksityiset tutkijat ja muut asukkaat viikosta muutamaan kuukauteen.
– Tutkijat työskentelevät tietenkin myös Rooman ainutlaatuisen rikkaissa kirjastoissa ja arkistoissa. En osaa sanoa lukua eri asukkaista mutta kirjo on todella laaja.
Yksi tulevaisuuden haasteista on Örmän mukaan kansainvälisen rahoituksen hankkiminen instituutin projekteille.
– Jonkin verran siitä on jo kokemustakin, mutta se tulee kyllä yleistymään. Villa Lanten suunniteltu uusi peruskorjaus 2020-luvulla aiheuttanee myös haasteita instituutin toimintaan, Simo Örmä sanoo.
Kuvat: Jussi Rytkönen. Lapuan piispa Simo Peura, Espoon piispa Tapio Luoma, Villa Lanten intendentti Simo Örmä, johtaja Arja Karivieri, piispa Arseni Suomen ortodoksisesta kirkosta ja piispa Teemu Sippo katolisesta kirkosta.
Lue myös:
Paavi Franciscus ekumeeniselle suomalaisdelegaatiolle: Meidän on vahvistettava Jumala-keskeisyyttä