Kokemäen seura­kunnan riitaisa poikkeus­tila alkoi lähes vuosi­kymmen sitten, ja kirkko­herran sijaiset seuraavat toistaan – mistä on kyse?

Turun tuomiokapitulin huhtikuussa 2022 nimittämä vs. kirkkoherra Pasi Virta ei halua puhua poikkeustilasta. Se on hänen mielestään liian dramaattista. Hän haluaa sovitella ja mennä eteenpäin.

– On normaalia toimintaa, että määrätään vs. kirkkoherra, naapurikaupungista Porista tehtävään reiluksi vuodeksi lupautunut Virta sanoo.

Hän on virkavapaalla olevan kirkkoherra Hannu Tomperin kolmas viransijainen.

Normaalilta pikkukaupungin elämä näyttääkin alkukesän auringonpaisteessa. Kokemäenjoen eteläpuolella seisoo komea Kustaa III:n kirkko vehreine puistoineen. Nykyisessä asussaan ristikirkkona se on ollut vuodesta 1886. Se on osa Museoviraston määrittelemää valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä pitäjänmakasiineineen ja paarihuoneineen.

Toisella puolella Kokemäenjokea on 1970-luvulla rakennettu seurakuntakeskus, keltainen tiilirakennus, joka edustaa nykyaikaa. Mäellä seisoo kartanomainen kirkkoherranpappila, joka on myynnissä.

Seurakuntakeskuksen peruskorjaus valmistui viime vuonna parilla miljoonalla eurolla monen väännön jälkeen. Nyt rakennuksen pitäisi olla hyvässä kunnossa kaikkea toimintaa varten. Lopulliset alakertaa koskevat sisäilmaraportit tosin ovat tosin vielä saamatta.

Mutta.

Se iso mutta, jonka takia poikkeustila on yhä voimassa.

Kaikki alkoi seurakuntakeskuksesta

Kun seurakunta vuonna 2014 teilasi esityksen kirkon muuntamisesta monitoimisemmaksi, muutosta vastaan nousi laaja rintama. Historiallista kirkkoa ei muuteta. Piste.

Sen sijaan kirkkoneuvosto päätti, ettei seurakuntakeskuksesta luovuta, vaan se korjataan. Pikaista peruskorjausta ajamaan perustettiin vuoden 2018 seurakuntavaaleihin uusi vaaliliitto nimeltä Yhteisellä tiellä. Se on yhden asian liike, jossa mukana on eri puoluetaustaista väkeä vasemmalta oikealle. Se sai 19:stä valtuustopaikasta 14. Ryhmässä on paljon rakennusalan asiantuntemusta.

Vanhan kirkon muutostöitä kannattanut kirkkoherra Hannu Tomperi sai vastaansa kirkkoneuvoston. Se otti käyttöön kovat keinot saadakseen Tomperin pois viralta, jotta seurakuntakeskuksen korjaus saataisiin tehtyä nopeasti.

Tomperista kanneltiin tuomiokapituliin luottamuspulaan vedoten, mutta pätevää syytä ei erottamiseen löytynyt. Kirkkoherran olo kävi kuitenkin niin tukalaksi, että Tomperi jäi lopulta virkavapaalle ja lähti turistipapiksi.

Pitkään sisäilma­ongelmien takia käyttö­kiellossa ollut seurakunta­keskus perus­korjattiin. Remonttia ajamaan perustettiin 2018 vaaliliitto nimeltä Yhteisellä tiellä, joka sai enemmistön kirkko­valtuustoon ja vei läpi hankkeen. Kuva: Kaj Aalto

Riita on paisunut vuosien varrella ja tulehduttanut päätöksenteon sekä henkilösuhteet. Kirkkoneuvoston työskentely on ollut vähintäänkin myrskyisää. Keväällä 2022 päätöksenteko jumiutui, kun kirkkoneuvoston Yhteisellä tiellä -ryhmän jäsenet boikotoivat kokouksia, koska vs. kirkkoherraan ei oltu tyytyväisiä.

Kiista seurakuntakeskuksen remontista on nostanut Kokemäen seurakunnan paikallislehtien ja Satakunnan Kansan uutisiin vuodesta toiseen. Se on aiheuttanut harmaita hiuksia paitsi kirkkoherroille, myös kahdelle piispalle ja Turun tuomiokapitulille, joka on lähettänyt sovittelijan viimeksi tämän vuoden alussa avaamaan Kokemäen umpisolmua.

– Kokemäen maine ei tästä enää pahene, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja, kunnallisneuvos Harri Kivenmaan (sd.) summaa viime vuosien vääntöjä.

Työsuojelutilanne huolestuttava, sanoo lakimiesasessori

Kokonaisuuden hahmottamiseksi asiaa on tarkasteltava eri näkökulmista.

Aloitetaan vaikka ylimääräisestä piispantarkastuksesta, jonka piispa Kaarlo Kalliala teki vuonna 2016. Kokemäen seurakunnan tilanne oli ollut pitkään esillä tuomiokapitulissa, selvityksiä oli tehty ja seurakuntaa konsultoitu.

Kalliala on nyt eläkkeellä. Kokemäen sotkut perinyt Turun piispa Mari Leppänen kertoo prosessista tuomiokapitulin näkökulmasta.

– Tuomiokapitulin tavoitteena on ollut roolien selkiyttäminen, luottamuksen rakentaminen ja yhteistyön vahvistaminen, jotta kokoustyöskentely voisi hoitua asianmukaisesti, Leppänen vastaa sähköpostitse.

Leppänen kertoo, että viimeisimpänä Kokemäellä tehtiin selvitys alkuvuodesta. Sitä olivat tekemässä lääninrovasti Heimo Hietanen ja paikallinen työterveyshuolto. Tämän pohjalta kirkkoneuvosto on päättänyt jatkotoimenpiteistä kokouksessaan 11.4.2022. Tuomiokapituli ja työterveyshuolto ovat jatkoaskelissa seurakunnan tukena.

Leppäsen mukaan esillä on ollut myös työsuojelun näkökulma, johon tuomiokapitulin velvollisuus on puuttua.

Kokemäen kirkkoneuvosto syyttää tuomiokapitulia laittomuuksista, kun se on määrännyt seurakuntaan vs. kirkkoherran kysymättä neuvoston mielipidettä.

Lakimiesasessori Matleena Engblom vastaa, että kirkkoherran sijaisen määrääminen kuuluu kirkkolain mukaisesti tuomiokapitulille. Tuomiokapituli siis etsii ja hankkii sijaiset, kun sellaista tarvitaan. Sijainen valitaan kokonaisharkinnan perusteella huomioiden seurakunnan tilanne ja erityistarpeet. Sijaisasiassa ollaan yhteydessä seurakuntaan ennen päätöstä.

– Kokemäen seurakunnan kirkkoherran viransijaisuuden erityiset tarpeet olivat tuomiokapitulin tiedossa, koska tuomiokapituli on seurannut Kokemäen seurakunnan tilannetta jo vuosien ajan intensiivisesti. Samaan tapaan oli toimittu myös aiemmassa sijaisuudessa.

Engblomin mukaan tiedossa on ollut, että luottamushenkilöiden ja seurakunnan henkilöstön väliset henkilösuhteet ja yhteistyö ovat olleet pitkään erittäin haasteelliset jopa siinä määrin, että myös seurakunnan työsuojelutilanne on huolestuttava. Sijaisia ei ole tarjolla paljon, kun ollaan kauempana kaupunkikeskuksista. Näin ollen tuomiokapitulilla oli hyvin vähän vaihtoehtoja ja liikkumavaraa viransijaisen määräämisen suhteen.

Engblom sanoo, että tuomiokapituli on toiminut myös Kokemäen suhteen normaalin prosessin mukaisesti, tilanteen edellyttämin tavoin ja kirkkolain mukaisesti.

Kustaa III:n kirkko on ollut nykyisessä asussaan ristikirkkona vuodesta 1886. Se on osa Museoviraston määrittelemää valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Kuva: Kaj Aalto

Kirkkoherran sijaisia tulee ja menee

Harri Kivenmaa ei oikein ymmärrä tuomiokapitulin roolia vs. kirkkoherrojen nimityksessä. Kivenmaalla on pitkä tausta kuntapolitiikasta, ja hän vertailee kunnallista päätöksentekoa kirkon päätöksentekoon.

– Suhtaudun epäilevästi tähän systeemiin. On olemassa jonkinlainen väliholhous, kun nimitetään kirkkoherroja. Kunnissa päätetään itse, mitä virkoja täytetään, ei ole mitään alistuksia. Se on demokratiaa, Kivenmaa sanoo.

Luottamushenkilön näkökulmasta hän pitää ongelmallisena, että kirkkoherra, joka on seurakunnan toimitusjohtaja eli asioiden valmistelija, toimii myös kirkkoneuvoston puheenjohtajana.

– Siinä menevät puurot ja vellit sekaisin. On esittelijän valtaa ja päätöksentekijän valtaa. Se ei ole nykyaikaa. Vaikka en tiedä, olisiko se tällaisessa tapauksessa johtanut sen parempaan tulokseen, jos olisi luottamushenkilö ollut puheenjohtajana.

Kirkkoherrojen näkökulmasta viime vuodet ovat olleet vähintäänkin tuulisia. Hannu Tomperi on virkavapaalla ensi vuoden heinäkuun loppuun. Hän aloitti virassaan syksyllä 2010. Virkavapaalle hän jäi 2020.

Vs. kirkkoherra Valtteri Virran viransijaisuus jäi lyhyeksi, kun hänet valittiin Rauman kirkkoherraksi. Vuonna 2021 tuomiokapituli lähetti sijaiseksi kenttärovasti Timo Wariksen, joka joutui heti napit vastakkain Yhteisellä tiellä -ryhmän kanssa. Hänestä tehtiin valituksia tuomikapituliin, ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Hannu Heikola (Yhteisellä tiellä) syytti Warista tilanteen pahentamisesta. Syytöksiä sateli lähes kaikesta, mitä vs. kirkkoherra teki.

Timo Waris kertoi huhtikuun alussa Kotimaalle, että meno on ollut niin rajua, että hänen oli hakeuduttava terapiaan. Wariksen määräaikainen pesti päättyi toukokuussa. Hän siirtyi kirkkoherraksi Sääksmäen seurakuntaan.

Hannu Tomperi luonnehti kirkkoherran työtään Kokemäellä Satakunnan Kansan haastattelussa tammikuussa 2020. Hän piti vaikeimpina asioina häneen kohdistettuja kanteluja, jotka eivät kuitenkaan johtaneet toimenpiteisiin.

”Niiden edessä hän on huomannut, kuinka yksinäinen ja suojaton virkamies on. Toki asioihin myös tottuu.

– Vikatilan sietokynnys on selvästi kasvanut.”, Tomperi sanoi Satakunnan Kansassa.

Hänen mukaansa Kokemäen seurakunnassa vallalla olevassa tavassa henkilöidä asioita on jotain poikkeavaa. Asioista ei osata puhua asioina, vaan pyritään henkisesti vastapuolen ihon alle. Mielipiteistä tulee helposti faktaa.

Näin ollen ei ole ihme, että paikalle oli kutsuttava sovittelija. Lääninrovasti tuli, näki ja teki raporttinsa. Sitten lähetettiin seuraava vs. kirkkoherra kehiin.

Piispan mukaan ongelmat ovat luottamuksen puute ja roolien sekoittuminen

Harri Kivenmaalla on näkemys siitä, miksi Timo Waris joutui heti vastakkain Yhteisellä tiellä -ryhmän nokkamiehen Hannu Heikolan kanssa. Tämä on satakuntalaisen isäntämiehen prototyyppi, joka päättää, mitä hänen tontillaan tehdään. Hän on kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja.

– Hän ei huomaa, että yhteisten asioiden ja seurakuntien päätöksenteossa yksi tahto ei sanele kaikkia asioita.

– Kun sitten vs. kirkkoherraksi tuli Timo Waris, kenttärovasti tietystä toimintakulttuurista, kaksi prototyyppiä kohtasivat toisensa. Kirkkoneuvoston kokoukset olivat sellaisia, että nämä kaksi huusivat päät punaisina keskellä kokoustilaa.

Kivenmaa kertoo, että hänen oli pakko sanoa, ettei tällaisesta menosta tule mitään, kun pitäisi seurakunnan asioista päättää.

Syksyllä on seurakuntavaalit, ja ehdokasasettelun tulee olla valmis syyskuun puoliväliin mennessä. Harri Kivenmaa, 68, ei ole enää ehdolla. Hän on viime aikoina puuhannut aluehallinnon uudistuksen kimpussa, eikä aika riitä kaikkeen.

– Seurakuntalaisilla on nyt suuri valta. Kehotan suurin joukoin vaaliuurnille valitsemaan uutta valtuustoa. Keskeistä on, että valtuustoon valitaan yhteistyökykyisiä edustajia, Kivenmaa haastaa.

Missä sitten on ongelman ydin, kun päätöksenteko on niin vaikeaa?

– Luottamuksen puute ja viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden roolien sekoittuminen, piispa Mari Leppänen toteaa.

Hän on vakuuttunut siitä, että kaikkien tavoitteena on ollut seurakunnan hyvä. Olennaista piispan mukaan on, että kaikki tietävät, mitä heidän toimivaltaansa kuuluu, sitoutuvat siihen ja pyrkivät hyvään yhteistyöhön seurakuntalaisten parhaaksi.

Harri Kivenmaa kertoo tottuneensa politiikassa siihen, että kun asioista on äänestetty, jätetään pulinat pois ja siirrytään eteenpäin.

– Vaikka kuinka tiukasti olisi otettu yhteen, kaikki osapuolet tyytyvät tehtyyn päätökseen. Se on demokraattisen päätöksenteon ytimien ydin. Sen jälkeen elämä jatkuu ja otetaan uusia kiistakapuloita, tai jatketaan harmonisesti eteenpäin.

Kapitulin mielestä poikkeustilaa ei ole

Nyt Kokemäen seurakunnan vs. kirkkoherra Pasi Virta haluaa keskittyä perustyöhön ja luotsata seurakuntaa syksyn vaalien yli.

– Minun tehtäväni on olla seurakunnan arjessa johtamassa seurakuntaelämää. Oma näkyni on, että haluan käydä dialogia kaikkien kanssa. Olen arkinen johtaja, vaikka sitten vähän harmaakin, Virta sanoo.

– Meillä on hyvä henkilökunta. Haluan tukea heitä ja luoda ilmapiiriä, jossa on työrauha. Myös hallinnossa pitää olla hyvä ja turvallista toimia, jotta luottamushenkilöt saavat toteuttaa omaa tehtäväänsä.

Kokemäen seurakunnan vs. kirkkoherra Pasi Virta ei halua puhua poikkeustilasta eikä muistella menneitä. Kuva: Kaj Aalto

Milloin Kokemäen seurakunnan poikkeustila voitaisiin julistaa päättyneeksi?

– Tuomiokapitulin näkökulmasta Kokemäellä ei ole poikkeustilaa, mutta tilanne on ollut pitkään kuormittunut. Tätä näkökulmaa vahvisti myös viimeinen lääninrovasti Heimo Hietasen ja työterveyshuollon alkuvuonna 2022 tekemä selvitys seurakunnassa. Kokemäellä on kaikki edellytykset palvella yhdessä hyvin seurakuntalaisia, piispa Mari Leppänen vastaa.

Vs. kirkkoherra Pasi Virta uskoo, että eteenpäin päästää siten, että jokainen tekee omaa kutsumuksensa mukaista työtä.

– Luottamuksen syntyminen on kaiken aa ja oo. Se on perusasia kaikessa työssä, Virta sanoo.

Kirkkoherranpappila päätettiin toukokuussa laittaa myyntiin, koska suurelle kiinteistölle ei ole enää käyttöä. Kuva: Kaj Aalto

Yhteisellä tiellä -ryhmän Hannu Heikola ei kerro, onko hän ehdolla syksyn seurakuntavaaleissa. Yhteisellä tiellä -ryhmä on lunastanut vaalilupauksensa ja peruskorjannut seurakuntakeskuksen. Kysyn Heikolalta, onko ryhmällä uusi ohjelma.

– Ei me mitään uusia ohjelmia tarvita. Meillä on vakaa tahto, että seurakunnan parasta ajetaan ja asioita halutaan hoitaa vastuullisesti, Heikola sanoo.

Kysymykseen, miksi seurakuntakeskuksen peruskorjaus oli niin tärkeä asia, hän vastaa, että totta kai seurakuntakeskus pitää olla kaupungissa, jossa asuu 7 000 ihmistä. Korjattuun keskukseen muutettiin syksyllä 2021.

Olette päättäneet 25.5. kokouksessa panna vanhan kirkkoherranpappilan myyntiin. Ovatko rahat lopussa?

– Ei sitä sen tähden myydä, mutta se on tarpeeton meille. Kirkkoherrat eivät halua asua pappiloissa verotussyistä. Ei niin isoa taloa kannata pitää, isot lämmityskulut, hän vastaa.

Pasi Virta on nyt vuoden verran vs. kirkkoherrana ja sitten Hannu Tomperi tulee takaisin, vai miten?

– Toivottavasti ei tule. Ei hänellä ole sijaa täällä, ongelmat liittyvät häneen, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Hannu Heikola sanoo.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKolumni: Raamattua tuntevat esi­kuvat saattoivat opettaa uskoa eri lähtö­kohdista
Seuraava artikkeliPaavi Franciscus katkaisi eläköitymis­huhuilta siivet mutta pitää ovea auki mahdollisuudelle siirtyä syrjään

Ei näytettäviä viestejä