Viime aikoina kirkon tukea on tarvittu usein myös konkursseissa ja muutosneuvotteluissa. Sen tietää hyvin koulutusasiantuntija sekä yritys- ja organisaatiovalmentaja Pia Korri Tampereen seurakuntayhtymästä. Korrin tehtävänä on toimia tukena ja apuna työpaikkayhteisöissä.

– Ainahan kirkko on tehnyt työpaikkatyötä ja erityisesti 2000-luvulla on vahvistettu sitä, että ollaan mukana organisaatioiden arjessa.

Korri huomauttaa, että ihmiset viettävät suuren osan ajastaan työpaikoilla. Siksi myös kirkon on toimittava siellä. Varsinkin nyt, kun monilla työpaikoilla on käynnissä vaikeat ajat. Korri kertoo selvittäneensä, että pelkästään maaliskuun aikana Suomessa tehtiin 392 konkurssia.

– Siis yhdessä kuussa. Tämä aika on viimeistään nyt vertailukelpoinen 1990-luvun laman kanssa.

Syyt talousahdingolle eivät kuitenkaan ole samat. Aiemmin romahtivat markkinat, nyt kustannukset nousevat ja kysyntä heikkenee.

Viesti on selkeä: olemme rinnallanne

KORRI ON kiitollinen siitä, että kirkko on niin kaivattu rinnallakulkija. Kun Tampereella ilmoitetaan laajasta organisaation muutosneuvottelusta tai yt-neuvotteluista, lähtee seurakunnilta sähköposti, jossa kysytään haluaako yhteisö tukea tai apua tilanteessaan.

– Viesti on selkeä: olemme rinnallanne. Joillain on vahva HR ja työterveys eikä avuntarvetta ole. Mutta monet silti toivovat tukea haastavassa tilanteessa.

Korri korostaa, että hän ei ota tilanteessa puolia tai kantaa.

– Kirkon tehtävänä on olla ihmisten rinnalla. Jokainen pelkää työpaikkansa ja toimeentulonsa edestä.

Surullista on, että Korrilla pitää kiirettä. Tammikuun aikana yhteydenottoja oli tullut yli 20. Aina apua ei pyydä työpaikkansa menettävä, joskus apua pyytää myös esihenkilö tai johtaja, joka miettii, mitä ihmettä voisi työntekijöilleen sanoa.

– Näen, että kirkon viesti näissä tilanteissa on toivon viesti. Se voi tarkoittaa uusien mahdollisuuksien kartoittamista tai opiskeluihin kannustamista. Joskus hyvätkin muutokset tapahtuvat kovan kautta ja pakon sanelemana.

Korri on ollut myös mukana järjestämässä sururyhmiä konkurssin tehneille.

– Moni joutuu konkurssin tehtyään syvään kriisiin.

Usein kyse on unelmien kariutumisesta ja identiteetin murroksesta. Myös jos kyseessä on esimerkiksi pitkään toiminut perheyritys, voi tuska ja syyllisyys iskeä musertavasti.

– Monen mielikuva yrittäjyydestä voi olla, että rahaa ja hienoja gaalaillallisia riittää. Todellisuus on kuitenkin usein toinen.

Korri kertoo, että tyypillinen yrittäjä voi työllistää vain itsensä ja olla esimerkiksi yksityinen kauneusalan yrittäjä tai parturi.

– Siinä taistellaan siitä, että saa itselleen ja lapsilleen ruoan pöytään.

Jokaisen konkurssin takana on inhimillinen tragedia

KORRIN TYÖN on myös tarkoitus olla ennaltaehkäisevää. Kun irtisanomisen tai konkurssin myötä ihmisen taloudellinen tilanne muuttuu, apua tahdotaan tarjota jo etukäteen. Monella on lainoja tai juoksevia kuluja, jotka eivät lopu, vaikka työt loppuisivatkin.

– Me neuvomme etukäteen, mistä tukea saa ja mikä voi tilanteessa auttaa. Seurakunta auttaa heti.

Korri muistuttaa, että jokaisen konkurssin takana on inhimillinen tragedia.

– Me luemme lehdestä, että ravintola meni konkurssiin, mutta emme aina osaa ajatella sitä hätää ja surua, mikä sanojen ja numeroiden taakse kätkeytyy.

Yksi tärkeä ulottuvuus on myös lasten ja nuorten tukeminen. Korri pohtii usein, millaisen jäljen tämä aika heihin jättää.

– Miten voimme kirkkona kulkea myös heidän rinnallaan?

Lue myös:

Nuorten elämää varjostaa epävarmuus, kaverisuhteet kannattelevat

Ilmoita asiavirheestä