Suomen evankelisluterilainen kirkko teki viime vuonna taloudellisesti hyvän tuloksen. Tilikauden tulos oli 89,9 miljoonaa euroa. Viime vuosi oli ainakin kolmas peräkkäinen vuosi, jolloin tulos on muodostunut voitolliseksi. Tilikauden tulos on katsottavissa kirkon tilastoista, jossa ei ole kuitenkaan kuin kolmen edellisen kokonaisen vuoden tietoja.
Viime vuoden tulos oli selvästi positiivinen, mutta siinä on silti laskua vuoden 2023 poikkeuksellisesta vuodesta, jolloin tulos oli jopa 119 miljoonaa euroa.
Kirkollisveron tuotto oli viime vuonna 1,053 miljardia euroa. Edellisvuodesta kertymä kasvoi noin 20 miljoonalla eurolla, vaikka kirkon jäsenmäärä on samanaikaisesti vähentynyt. Tämä selittyy pitkälti yleisellä ansiotason nousulla. Vuonna 2023 kirkollisverotulo oli 290 euroa/jäsen ja viime vuonna se oli 301 euroa/jäsen.
Valtionrahoitusta kirkko sai viime vuonna 113,8 miljoonaa euroa. Edellisvuosista valtionrahoitus on kasvanut jonkin verran.
Kirkko on erittäin vakavarainen toimija, sillä taseen loppusumma on 3,9 miljardia euroa ja vierasta pääomaa on ainoastaan 346 miljoonaa euroa. Osakkeita ja osuuksia kirkolla on 318 miljoonan euron arvosta.
KIRKON HYVÄÄN taloustilanteeseen kiinnitti viimeksi huomiota Kauppalehti, joka teki kaikille avoimista tilastoista oman analyysinsä ja vertasi kirkon taloutta yritystalouteen. Lehden mukaan kokonsa puolesta kirkon taloutta voisi verrata esimerkiksi pörssissä noteerattuun mediayhtiö Sanomaan, joka teki 1,34 miljardin euron liikevaihdolla 89,8 miljoonan euron nettotuloksen.
Seurakuntatalouden asiantuntija Pasi Perander sanoo, että kirkon ja pörssiyhtiön lukuja ei oikeastaan kannata verrata toisiinsa.
— Vertaaminen on ontuvaa, koska kirkko ei ole yksi talous, jota voisi johtaa samalla tavalla kuin pörssiyhtiötä. Seurakunnat toimivat taloudellisesti itsenäisesti, ja tekevät itse päätöksensä.
Evankelisluterilaisessa kirkossa on 353 seurakuntaa ja 246 talousyksikköä. Talousyksiköistä 30 on seurakuntayhtymiä, joihin kuuluu 137 seurakuntaa. Päätöksiä tehdään siis lukuisissa instansseissa. Asiantuntijana pitkään seurakuntien taloutta seuranneena Pasi Perander sanoo, että talouden näkökulmasta päätöksenteon ja johtamisen soisi olevan nykyistä keskitetympää.
— Suurin ongelma kirkon taloudessa on polarisaatio heikosti menestyvien ja paremmin menestyvien seurakuntien välillä on suuri. Osalla menee oikein hyvin, mutta on paljon varsinkin pieniä seurakuntia, joiden jäsenmäärä vähenee voimakkaasti ja verotulot pienenevät henkilöstö- ja kiinteistökulujen pysyessä lähes ennallaan. Tätä polarisaatiota voitaisiin vähentää keskitetymmällä talousjohtamisella.
Kokonaisuutena kirkko kerryttää ainakin tällä hetkellä melkoista ylijäämää joka vuosi, ja varallisuutta on varastoituna runsaasti. Taseessa on edellisten tilikausien ylijäämiä yhteensä 1,4 miljardin euron edestä.
Esimerkiksi asunto-osakkeissa on kiinni 199 miljoonan euron varallisuus, ja hautainhoitorahaston taseen loppusumma on 317 miljoonaa euroa. Testamentti- ja lahjoitusrahastojen varat ovat yhteensä 58 miljoonaa euroa. Pankkitileillä on 330 miljoonaa euroa.
Onko tällainen sukanvarteen eläminen tarpeellista tai järkevää, Pasi Perander?
— Rahaa on pantava talteen tulevaa varten, se on ihan selvää. Jäsenmäärä vähenee ihan varmasti jatkossakin, ja jossain vaiheessa taloustilanne kääntyy väistämättömästi huonommaksi.
Lue myös:
Kirkon keskusrahaston tilikauden tulos on yllättäen -6,2 miljoonaa alijäämäinen
Tekstiä korjattu 5.8.2025 klo 8.15: seurakuntien oikea lukumäärä on 353 (tekstissä oli 253).
Ilmoita asiavirheestä