Kirkolliset toimijat ovat saaneet alkuvuodesta useita tunnustuksia yhteiskunnallisesta työstään. Kirkkohallituksen yhteiskuntatyön asiatuntijan Kari Latvuksen mukaan Suomen evankelis-luterilainen kirkko on palannut yhteiskunnallisena vaikuttajana rooliin, joka sillä on vuosisatoja ollut.
Turun kaupunki palkitsi maaliskuun alussa kirkon tekemän monikulttuurisuustyön. Punainen Risti on antanut kirkollisille toimijoille kaksi alueellista tunnustusta turvapaikanhakijoiden auttamisesta. Lisäksi arkkipiispa Kari Mäkinen sai SDP:n Naisliiton Risto Rohkea -tunnustuspalkinnon kannanotoistaan oikeudenmukaisuuden edistämiseksi.
Latvus toteaa, että kirkko on Suomessa ollut perinteisesti aktiivinen yhteiskunnassa ja läsnä ihmisten arjessa. 1970-luvulla kirkkoa kuitenkin alettiin rajata ulos sosiaalisista, terveydenhoidollisista ja yhteiskunnallisista vastuista.
– Diakoniatyökin uhkasi muuttua pelkäksi vanhusten sielunhoidoksi.
1990-luvun lama aloitti Latvuksen mukaan uuden vaiheen, joka näkyy myös nykyisessä vaikeassa talous- ja maailmantilanteessa. Hänen mukaansa kirkkoa arvostetaan taas, ja se on laajasti kiinnostava yhteistyökumppani. Gallupeissa kirkon diakoniatyö saa myönteistä palautetta.
Varhaiskirkko maksoi lunnaita
Latvus pitää tärkeänä, että kirkossa säilyy tasapaino sen kahden ydintehtävän välillä. Ne ovat evankeliumin julistaminen ja lähimmäisenrakkauden eteenpäin vieminen. Toisen korostuessa myös toiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota.
Latvuksen mukaan kirkon yhteiskunnallinen työ on loogista jatkoa varhaiskirkon elämälle. Silloin kirkko esimerkiksi maksoi lunnaita ihmisistä, joita merirosvot tai muut rikollisliigat kidnappasivat.
– Tavallaan nykyisessä pakolaisten, työttömien ja köyhien auttamisessa kyse on samasta. Kirkko yrittää ostaa ihmiset vapaaksi ahdingosta, johon he ovat joutuneet vastoin omaa tahtoaan.
Kari Latvuksen mukaan on hienoa, että turvapaikanhakijat ovat saaneet kirkon työntekijät ja jäsenet toimimaan. Hän on kuitenkin huolissaan siitä, että paljon suurempaan pitkäaikaistyöttömien joukkoon ei nykyään kiinnitetä paljoakaan huomiota.
– 350 000 työttömän ja aivan erityisesti yli 120 000 pitkäaikaistyöttömän asiaan pitäisi tarttua välittömästi. Seurakunnat voisivat tarjota enemmän työkokeilupaikkoja ja harjoittaa tukityöllistämistä. Hyvät kokemukset työyhteisöistä olisivat näille ihmisille kullanarvoisia.
Jotta vastakkainasettelu turvapaikanhakijoiden ja pitkään työttömänä olleiden välillä ei kasvaisi, myös hallituksen pitäisi Latvuksen mukaan puuttua terävämmin työttömyyden ongelmaan.
– Ei kannata odottaa tumput suorina, että positiivinen talouskäänne ratkaisisi ongelman. Pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy niin paljon muutakin ongelmallista kuin yleinen taloustilanne. Asian hoitaminen edellyttäisi työ-käsitteen kokonaisvaltaista uudelleenajattelua.
Latvusta mietityttää erityisesti se, että työttömien yhdistykset eivät enää vedä väkeä. Työttömät ja erityisesti pitkäaikaistyöttömät jäävät yhä enemmän yksin ja piiloon.
– Voisiko nykyaikainen työ olla myös säännöllistä läsnäoloa jossain yhteisössä ilman tuottavuuden vaatimusta?
Kuva: Aarne Ormio
Lue myös:
Turun kaupungilta tunnustusta kirkon monikulttuurisuustyölle
SPR kiittää seurakuntien heittäytymistä turvapaikanhakijoiden auttamisessa
Demarinaisten Risto Rohkea -tunnustus Kari Mäkiselle
Punainen Risti palkitsi taas kirkollisen toimijan – perusteena turvapaikanhakijoiden auttaminen
Monikulttuurisuustyön asiantuntija: Pelkojen purkaminen ensiarvoisen tärkeää