Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian professori emeritus Juha Voitto Seppo kuoli maanantaina 29.1. kotonaan Espoossa pitkään sairastettuaan. Hän oli 78-vuotias, syntynyt 3.2.1939 Oulussa.
Saatuaan pappisvihkimyksen Mikkelissä vuonna 1965 Juha Seppo työskenteli aluksi Kymin seurakunnan virallisena apulaisena. Helsingin yliopiston palvelukseen hän siirtyi kirkkohistorian tp. assistentiksi vuonna 1968.
Myöhemmin Seppo toimi kirkkohistorian assistenttina vuosina 1969–1981, vs. apulaisprofessorina 1982–1986, yleisen kirkkohistorian vs. professorina 1987–1988, kirkkohistorian apulaisprofessorina 1988–1994 sekä Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian professorina vuosina 1994–2000, jolloin hän jäi eläkkeelle.
Yliopistovuosina valmistui myös Sepon väitöskirja Uskovien yhteisö vai valtiokirkko (1983).
Akateemisen työnsä ohessa Juha Seppo toimi myös merkittävissä luottamushenkilötehtävissä, joista mainittakoon Kirkko ja valtio -komitean sihteerin tehtävä (1972–1977), Suomen Ekumeenisen Neuvoston kirkko ja valtio -työryhmän jäsenyys (1995–2000) ja Uskonnonvapauskomitean varapuheenjohtajuus 1998–2001.
Teologisen Aikakauskirjan päätoimittajana Seppo toimi vuosina 1991–1995.
Juha Sepon entinen työtoveri ja hänen virkansa seuraava vakinainen hoitaja, professori Jouko Talonen luonnehtii Juha Seppoa tutkijana hyvin tarkaksi kirkkohistorian metodologiksi ja perinteisen historiantutkimuksen vahvaksi edustajaksi.
– Juha oli ollut professori Mikko Juvan assistenttina ja saanut vahvan aatehistoriallisen näkökulman. Kunnioitan sitä, että hän terveydellisistä haasteistaan huolimatta teki todella merkittävän palveluksen kirkkohistorialle kirjoittamalla monumentaalisen kaksiosaisen arkkipiispa Martti Simojoen elämäkerran. Juha ei suostunut puolihuolimattomaan työskentelyyn, vaan hän vaati asioiden perusteellista selvittelyä. Perinteinen kirkkohistoriallinen lähdetyöskentely oli hänelle tärkeää, Jouko Talonen sanoo.
Vuonna 2016 arkkipiispa Kari Mäkinen
luovutti Juha Sepolle Mikael Agricolan ristin.
Lue myös Juha Sepon viimeiseksi jäänyt Kotimaalle annettu haastattelu, jossa hän pohti uskonnonvapauden ajankohtaista tematiikkaa.
Kuva: Ville Palonen