Seurakuntien omistuksessa on yli 7 000 rakennusta. Kiinteistömenot ovat vuosittain noin neljänneksen käyttötalousmenoista. Helsingissä ollaan luopumassa useammasta kirkkorakennuksesta.

Seurakunnilla on liikaa rakennuksia, maankäyttöpäällikkö Harri Palo Kirkkohallituksesta sanoo.

– Toivoisin seurakuntien tekevän nykyistä enemmän päätöksiä rakennuksista luopumisesta, hän jatkaa.

Hänen mukaansa rakenneuudistus on yksi syy siihen, miksi rakennuksia on liikaa. Seurakuntien yhdistymisen myötä seurakuntakeskusten, leirikeskusten ja muiden rakennusten määrä yhden seurakuntatalouden alueella on kasvanut.

– Lisäksi joitakin vuosikymmeniä sitten seurakunnissa oli voimakas kasvunäkymä, joka innoitti runsaaseen rakentamiseen, Harri Palo sanoo.

Monilla seurakunnilla on myös asuinrakennuksia, joiden vuokratulot eivät kata rakennusten ylläpitoa ja kunnossapitokustannuksia.

Harri Palo ymmärtää sen, että yksittäisellä seurakunnalla voi olla korkea henkinen kynnys luopua esimerkiksi leirikeskuksista.

– Ikimuistoiset hetket liittyvät usein paikkaan ja rakennukseen.

Hän kannustaa seurakuntia kuitenkin tekemään esimerkiksi leirikeskusten suhteen laskelmia, olisiko edullisempaa pitää yksi leirikeskus hyvässä kunnossa ja luopua muista.

– Isossa osassa seurakuntia ollaan vasta nyt heräämässä toiminnan pohdintaan myös kiinteistöstrategioiden tekemisen kautta. Toivoisin seurakuntien tekevän entistä enemmän päätöksiä, joilla voi säästää kiinteistökuluista. Säästyviä varoja voisi ohjata toimintaan sekä tarkoituksenmukaisimpien rakennusten ylläpitoon, Harri Palo sanoo.

Noin 25 prosenttia seurakuntien käyttömenoista menee kiinteistöjen ylläpitoon.

MONIEN SEURAKUNNALLISTEN tilojen myynti saattaa olla vaikeaa niiden käyttöominaisuuksien suhteen.

Poikkeuksiakin on. Esimerkiksi Seinäjoen seurakunta onnistui myymään kaupungille Kasperin, Katajalaakson ja Kärjen seurakuntakodit koulun ja päiväkodin väistötiloiksi.

Muutama vuosi sitten yksityishenkilö osti Suomussalmen seurakunnalta Näljängän kirkon.

Purkamispäätösten suhteen voi tulla hidasteita. Esimerkiksi Sääksmäen seurakunnan kirkkovaltuusto päätti vuonna 2018 Valkeakosken kirkon purkamisesta, mutta valitusten, päätöksentekoon liittyneen muotovirheen sekä Museoviraston viime kesäisen purkamista koskevan kielteisen lausunnon takia purkamista ei ole toteutettu.

HELSINGIN SEURAKUNNILLA on yhteensä 160 000 neliötä tilaa, joka koostuu kirkoista ja muista seurakunnallisista rakennuksista.

Helsingin seurakuntayhtymän Rohkeasti yhdessä -ohjelman mukaan vuoteen 2030 mennessä pyritään vähentämään noin neljännes tiloista. Luovuttavien tilojen joukkoon kuuluu kirkkoja.

Tavoitteena on esimerkiksi Helsingin kaupungin omistamalla tontilla olevan Oulunkylän kirkon purkaminen vuoden 2025 loppuun mennessä määräaikaisen vuokrasopimuksen päättyessä.

Tiloista luopumista hidastaa osaltaan se, että kirkollisen rakennuksen olennaista muuttamista, purkamista, käyttämättä jättämistä tai käyttötarkoituksen muuttamista koskeva päätös on alistettava Kirkkohallituksen vahvistettavaksi.

Lisäksi kun kyse on suojellusta tai vähintään 50 vuotta sitten käyttöön otetusta kirkollisesta rakennuksesta, on seurakunnan pyydettävä asiasta jo suunnitteluvaiheessa Museoviraston lausunto.

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄLLÄ on parhaillaan myynnissä kerhotila Pihlajistossa sekä tontti Marjaniemessä.

Nykyisin Haagan seurakunnan alueella sijaitsevan Hakavuoren kirkon seurakunnallisesta käytöstä luovuttiin seitsemän vuotta sitten sisäilmaongelmien vuoksi. Kirkko oli otettu käyttöön 60 vuotta sitten.

– Hakavuoren kirkko on tulossa myyntiin. Se odottaa kuitenkin vielä lausuntoa Helsingin kaupungilta, yhtymän kiinteistöjohtaja Osmo Rasimus sanoo.

Rakennus on vielä osittain muun muassa asuntokäytössä.

Vuoden vaihteessa helsinkiläinen Roihuvuoren seurakunta luopui Tammisalon kirkosta. Nyt kirkolla toimii iltapäiväkerho seurakuntayhtymän vuokralaisena sekä partiotoimintaa.

Kirkkoherra Timo Pekka Kaskisen mukaan syyt luopumiseen olivat taloudelliset. Seurakunta on jo usean vuoden ajan joutunut paikkaamaan alijäämäistä budjettia säästövaroilla, jotka alkavat olla nyt lopussa.

– Viime vuonna maksoimme Tammisalon kirkosta vuokraa 85 000 euroa.

– Koska kirkko on edelleen käyttökuntoinen, eikä siellä ole esimerkiksi sisäilmaongelmaa, etsimme päävuokralaista, joka vastaisi kiinteistökuluista, Kaskinen sanoo.

Roihuvuoren seurakunta on luopunut viimeisten vuosien aikana myös Marjaniemen kappelista, seurakuntatoimistoista sekä kivijalkatiloista.

– Tammisalon kirkko mukaan lukien olemme luopuneet yhteensä 1 500 neliömetristä. Jäljellä olevat Roihuvuoren kirkko, Laajasalon kirkko ja Laajarannan huvila ovat yhteensä noin 2 700 neliömetriä.

HELSINGISSÄ MYÖS Munkkiniemen seurakunta on päättänyt luopua Munkkivuoren kirkosta vuoden 2024 loppuun mennessä. Päätöstä vastustavaan adressiin on koottu toista tuhatta nimeä.

– Munkkivuoren kirkon suhteen mietitään eri vaihtoehtoja, päätöstä kirkon tulevaisuudesta ei ole vielä tehty, Rasimus sanoo.

Tuomiokirkkoseurakunnan alueella olevasta Suomenlinnan kirkosta on ollut julkisuudessa tietoja, että seurakunta saattaisi luopua siitä. Ainakin vuoden 2024 loppuun Suomenlinnan kirkko on seurakunnan käytössä. Vuokrakuluja paikkaamaan kirkossa otetaan ensi kesänä käyttöön viiden euron pakollinen pääsymaksu.

Vuosaaren seurakunta on tämän vuoden alusta luopunut kaupungin tontilla olevasta Merirastin kappelista. Sille haetaan parhaillaan purkulupaa. Kaupunki suunnittelee tontille monitoimirakennusta.

Uusia kirkkorakennuksia Helsingissä ei ole suunnitteilla. Edellinen uusi kirkkorakennus on Viikin kirkko, joka otettiin käyttöön syksyllä 2005.

Seuraava suuri peruskorjaustyö on Malmin kirkon peruskorjaus, jonka urakoitsijasta yhteinen kirkkoneuvosto teki päätöksen viime viikolla. Peruskorjauksen kustannukset ovat noin 10,6 miljoonaa euroa.

Lue myös:

Energiakriisi näkyy myös seurakunnissa: lämpötila laskee ja valaistus vähenee

Kirkkohallituksen maankäyttöpäällikkö: Seurakunnilla on liikaa rakennuksia