Osa seurakunnista on jo päättänyt lämpötilan alentamisesta kiinteistöissään sekä muista säästötoimista, selviää Kotimaan kyselystä. Aurinkopaneeleja asennetaan yhä enemmän.

Tosin Joensuun seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Jussi Nevalainen sanoo hieman vierastavansa sanan ”säästää” käyttöä energiakulujen yhteydessä.

– Minulle meluisampi ilmaisu on tarpeen mukainen käyttäminen. Vettäkään ei lasketa hanasta yli tarpeen, sähköstä ja lämmöstä pitäisi ajatella samalla tavalla. Käytetään vain se, mitä todella tarvitaan.

”Vanhoissa kirkoissa lämpötilojen pumppaaminen kylmästä lämpimään on liian riskialtista”

Joensuussa ei aloiteta varsinaista energiansäästöohjelmaa energiakriisistä huolimatta.

– Energian käytön optimointi- ja säästöpotentiaalin tarkasteluja ja toimenpiteitä tehdään kiinteistötoimessa joka tapauksessa säännöllisesti energian ja talouden hintaheilahteluista huolimatta.

Pientä hienosäätöä hieman normaalia viileämpään ja pimeämpään talveen tehdään kuitenkin.

Nevalaisen mukaan lämpötila laskee rakennuksissa noin 0,5–1 astetta. Hieman suurempi lämpötilojen lasku ajoitetaan käyttöaikojen ulkopuolelle.

– Tämä on tarkkaa hienosäätöä, jossa jokaista rakennusta pitää tarkastella yksilönä. Etenkin vanhoissa kirkoissa, joissa rakenteet eivät ole erityisen tiiviitä ja sisävaipan tilavuus on suuri, lämpötilojen pumppaaminen kylmästä lämpimään on rakenteille aiheutuvan rasituksen vuoksi liian riskialtista, Nevalainen sanoo.

Joensuussa säädetään myös ulkovalaistuksen ajastuksia. Paloaika pienenee keskimäärin kahdella tunnilla vuorokaudessa.

Enon uuteen seurakuntataloon rakennettiin viime vuonna aurinkovoimala eli asennettiin aurinkopaneeleja. Paneelit kattavat merkittävän osan rakennuksen sähköntarpeesta. Myös Joensuun seurakuntayhtymän Rauhankadulla sijaitsevan hautausmaan työkeskuksen suunnittelussa on ollut alusta saakka mukana aurinkovoimalan rakentaminen.

– Ilmalämpöpumppuja meillä on käytössä, mutta niiden osuus lämmityksessä on häviävän pieni. Niiden keskeisin rooli on jäähdytyksessä kuumimmilla kesähelteillä, Nevalainen sanoo.

”Öljylämmityskohteita on myös hävitetty”

Kuopion seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Petri Rautio kertoo, että he osallistuvat valtionhallinnon energiasäästöihin liittyvään Astetta alemmas -kampanjaan.

– Lämmitystä aletaan pudottamaan heti, kun säätila siirtyy nollan tuntumaan eli syksyinen kosteus poistuu.

– Pudotus suoritetaan kahdessa vaiheessa, jotta lämpötilaeron muutos ei tunnu niin jyrkältä. Suurin osa muutoksista voidaan säätää etänä, mutta osassa kiinteistöjä joudutaan käymään paikan päällä. Niissä paikoissa pudotus tehdään kerralla, Rautio sanoo.

Lisäksi Kuopiossa rajoitetaan ilmanvaihdon täydentehon aikoja.

Ulkovalaistusta ei turvallisuussyistä vähennetä.

– Kiinteistöstrategian kautta saadaan jossain vaiheessa kiinteistömassaa vähän vähennettyä.

– Kyllä energian hinta tietysti huolestuttaa. Öljylämmityskohteita on myös hävitetty. Esimerkiksi Muuruveden seurakuntatalo purettiin tänä kesänä.

Ainakaan vielä Kuopiossa ei ole käytössä aurinkopaneeleita.

– Niitä on vaikea asentaa vanhoihin kirkkoihin, Petri Rautio sanoo.

”Rakennusten julkisivujen valaistusta vähennetään”

Kouvolan seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Jukka Reijo kertoo, että toimitilojen lämpötiloja lasketaan niiden käyttötarkoituksesta riippuen 1–3 astetta.

– Tällä hetkellä ei ole esitetty tiloja kokonaan suljettavaksi. Kaasulämmitteisissä kohteissa voidaan tähänkin joutua, jos kaasun toimitus vähenee tai katkeaa kokonaan, tai kaasun hinta kohoaa niin sanotusti pilviin.

– Muita keinoja on aluevalaistusaikojen lyhentäminen esimerkiksi hautausmailla. Myös rakennusten julkisivujen valaistusta vähennetään rakennuskohtaisesti mahdollisuuksien mukaan. Kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunta tullee esittämään nämä energiansäästötoimenpiteet yhteiselle kirkkoneuvostolle hyväksyttäväksi, Jukka Reijo sanoo.

Lisäksi Kouvolassa on käytössä ilmalämpöpumppuja, joita on tänäkin vuonna asennettu neljään kohteeseen.

– Meillä on kahdessa kiinteistössä hybridilämmitys käyttövedessä, eli osa vedestä lämmitetään aurinkopaneelien avulla.

”Tärkeää on, etteivät työntekijöiden työolosuhteet heikkene liikaa”

Hämeenkylän kirkko Vantaalla lienee ensimmäinen kirkko, jonka katolle on asennettu aurinkopaneeleja. Ensimmäiset asennettiin jo vuonna 2016.

Vantaan seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Timo Kraufvelin sanoo, että monet energian säästämiseen liittyvät asiat ovat vielä valmisteilla, eikä niistä ole päätöksiä.

Vantaalla on kuitenkin aloitettu selvitystyö siitä, asennetaanko 20 yhtymän kiinteistöön aurinkopaneelit.

Paneeleita nopeampia energiasäästövaikutuksia Vantaalla saadaan, mikäli tehdään päätös lämpötilojen alentamisesta keskimäärin 1,5 asteella.

Vastaavasti Vantaalla yhtenä kesähelteitä koskevana vaihtoehtona on nostaa jäähdytyskynnyksen aloittamista nykyisestä 24 asteesta 25 asteeseen.

– Tärkeää on, etteivät työntekijöiden työolosuhteet heikkene liikaa, Kraufvelin sanoo.

Vantaalla kirkkotiloja saatetaan lämmittää jatkossa mahdollisesi vain 19 asteeseen.

– Kun kirkossa on ihmisiä paljon, tila lämpenee nopeasti.

Vantaalla on myös tarkoitus kouluttaa etenkin vahtimestareita siihen, miten lämpötiloja voidaan säätää huonekohtaisesti.

Aurinkopaneeleista yhä enemmän sähköä myös seurakuntiin

Aurinkovoimaloiden eli aurinkopaneelien asentaminen näyttää lisääntyneen viime vuosina seurakunnissa. Esimerkiksi Kouvolan seurakuntakeskuksen katolle rakennettiin vuonna 2020 aurinkovoimala, yhteensä 156 aurinkopaneelia.

– Se tuottaa sähköä noin 40 MWh vuodessa, ja lähes kaikki sähkö menee omaan käyttöön, Jukka Reijo kertoo.

Kauhajoen seurakuntakeskuksen sekä virastotalon katoille asennettiin tämän vuoden syyskuussa yhteensä 100 aurinkopaneelia. Kauhajoen seurakunta saattaakin olla Etelä-Pohjanmaan seurakunnissa edelläkävijä aurinkopaneelien asentamisen suhteen.

– Ainakaan minulla ei ole tietoa, että niitä olisi muualla asennettu, seurakuntamestari Seppo Kivelä sanoo.

Viime vuoden kesällä aurinkopaneeleja asennettiin Kauhajoella myös Majaniemen leirikeskukseen. Ne tuottavat 700 neliömetrin leirikeskuksen energiatarpeesta noin 10–15 prosenttia.

Kauhajoella muut energiasäästösuunnitelmat ovat valmisteilla. Mahdollista on, että esimerkiksi hautausmaiden ympärivuorokautisesta valaisemisesta luovutaan.

– Vaikka energiankulutus ei seurakunnassa nouse, niin eurojen määrä energialaskuissa nousee koko ajan, Kivelä sanoo.