Kirkko ja minä -sarjassa ihmiset eri puolilta Suomea kertovat elämästään ja suhteestaan paikalliseen kirkkoon. Tällä kertaa äänessä on taidehistorioitsija Sisko Ylimartimo.

”OLEN KÄYNYT Jukkasjärven kirkossa vain kerran, mutta se oli vaikuttava kokemus. Vuosia sitten kiertelin puolisoni kanssa Ruotsin Lappia ja poikkesimme myös Jukkasjärvellä. Halusin käydä kirkossa, jonka alttarireliefin tekijän Bror Hjorthin naivistinen taide kiehtoi minua.

Jukkasjärven punaiseksi maalattu kirkko sijaitsee kauniilla paikalla järveen pistävällä niemellä. Itse rakennus on pohjalaistyylinen pitkäkirkko.

Värikäs alttariteos on kirkkosalin ehdoton tunnelmanluoja. Kolmesta osasta koostuva tiikkipuinen reliefi on täynnä elämää, tunteita ja tapahtumia. Kun lähestyin kuoria, tuntui, että teos hyökyi päälle. Niin voimakkaasti se vaikutti.

Olen tutkinut jälleenrakennusajan kirkkotaidetta Lapissa ja Pohjois-Norjassa. Kirkkotaiteessa minua kiinnostaa se, miten paikallisuus näkyy kristillisessä aihepiirissä. Jukkasjärven kirkon alttarireliefi on oiva esimerkki taideteoksesta, jossa paikallispiirteet ja kristilliset teemat lomittuvat.

TEOKSEN TILANNUT kaivosyhtiö LKAB toivoi, että se sopisi kirkkoon ja liittyisi paikalliseen hengelliseen elämään. Upsalalainen Hjorth tutustui pohjoisen luontoon ja kulttuuriin ja pohti niiden piirteiden sopeuttamista kristilliseen sanomaan. Hjorth kävi useita kertoja Jukkasjärvellä ja tutustui Lappia tuntevan kirjailija Stina Aronsonin vihjeestä Lars Levi Laestadiuksen työhön ja hänen vaikutuksestaan syntyneeseen herätysliikkeeseen.

Sisko Ylimartimo on vaikuttunut Jukkasjärven kirkon alttariteoksesta. Kuva: Sisko Ylimartimon kotialbumi

Hjorth hahmotteli triptyykin, jota tulee lukea vasemmalta oikealle. Lain talvi kuvaa pahuutta ja syntiä vastaan saarnaavaa Laestadiusta. Keskellä Kristus symboloi Laestadiuksen kokemaa muutosta. Oikealla armon suvi heijastaa armoa ja hyvyyttä.

Paikalliskulttuuria edustavat saamelaisasuiset hahmot. Historiallisia henkilöitä ovat Laestadiuksen ohella saarnaaja-katekeetta Juhani Raattamaa ja Laestadiuksen Lapin Mariaksi kutsuma saamelaisnainen. Lapin luonto on läsnä tunturiunikoissa, revontulissa, kesäyön auringossa ja ”puhuvissa” rakkakivissä, joissa on sitaatteja Raamatusta ja Laestadiukselta.

Alttariteos valmistui vuonna 1958, jolloin Jukkasjärven kirkko täytti 350 vuotta. Kirkossa oli kyllä jo entuudestaan alttaritaulu, mutta siitä ei isommin pidetty. Hjorthin reliefikään ei kaikkia miellyttänyt, koska sen nähtiin tahraavan esi-isien muistoa. Siitä kanneltiin Luulajan tuomiokapitulille. Toisaalta kapituliin lähetettiin myös teosta puoltava adressi.

Kiista ratkesi taideteoksen eduksi, sillä tuomiokapitulin mielestä taiteilijan työtä tuli kunnioittaa. Nykyisin Jukkasjärven kirkon reliefi on paikkakunnan tärkeimpiä nähtävyyksiä.”