Kirkko ja minä: 200 vuotta täyttävä Haapajärven kirkko on kuin Bertil Malmströmin pihalla ja samalla mustikkapaikka

Kirkkosuhteestaan kertoo tällä kertaa insinööri Bertil Malmström. Hän kiinnittää kirkoissa huomiota siihen, miten ne on rakennettu.

”Maulan TILA on ollut Malmströmin suvun hallussa kolmensadan vuoden ajan. Parisataa vuotta sitten sukuni lahjoitti maata Haapajärven kirkon rakentamista varten. Tälläkin hetkellä minä, veljeni ja kaksi pojistani asumme puolen kilometrin säteellä siitä. Tuntuu siltä kuin kirkko olisi pihallamme. Joskus joku tuttava kertoo käyneensä Haapajärven kirkossa. Sanon silloin hänen käyneen tietämättään meillä.

Tilastamme on lohkottu tontti myös kirkon vieressä olevalle koululle, jota kävin. Lapsena juoksin ja leikin kavereiden kanssa kirkon pihalla. Vajassa kävin katsomassa vanhaa ruumiskärryä. Silloin pääsin vielä kurkistamaan kirkon lattian alle lukittuun tilaan.

TAPASIN TULEVAN vihkipappimme Bo Ekströmin jo rippileirilläni Siuntiossa. Hän vihki minut ja Merja-vaimoni Haapajärven kirkossa elokuussa 1982. Häämme olivat kaksikieliset. Muistan, miten olin alttarin edessä odottamassa morsianta isänsä saattamana. Vihkimisen lopussa pappi unohti mainita morsiamen suutelemisesta.

Kaikki kolme poikaamme on myös kastettu Haapajärven kirkossa. Tuntui hyvältä, kun Ekström tunsi perheemme pitkältä ajalta. Veimme poikiamme seurakunnan kerhoon. Heillä oli seurakuntakummi, joka muisti syntymäpäivänä.

Kirkossa istuessani ihailen kattokruunuja ja Eerikinkartanon lahjoittamaa lasimaalausta, jossa Jeesus asettaa ehtoollista. Näyttää hienolta, kun auringon valo tulee sen läpi. Usein kävelemme vaimoni kanssa kirkon pihan poikki. Käymme kirkon tuntumassa mustikassakin.

Kesällä katselen pihaltamme korkealla mäellä sijaitsevaa kirkkoamme. Kirkon värisävy riippuu auringon valon suunnasta. Häiden viettoa on mukava seurata. Hääpari voi kulkea hevoskärryillä tai hienommalla autolla. Kerran yksi pari lensi pellolle helikopterilla.

Bertil Malmström. Kuva: Merja Malmström

TYÖURALLANI INSINÖÖRINÄ tein yhteistyötä esimerkiksi Helsingin seurakuntayhtymän kanssa. Missä tahansa kirkossa kiinnitän huomiota siihen, miten se on rakennettu. Tarkkailen, muistuttavatko saman suunnittelijan kirkot toisiaan.

Haapajärven kirkkoa katsoessani mietin sen korjaustarpeita. Ymmärrän, miten iso ja haastava tehtävä seurakunnilla on kirkkojen ylläpidossa.

Kirkkomme täyttää tänä vuonna kaksisataa vuotta. Se on varsinkin meille vanhemmille kyläläisille tärkeä. Kun ikää tulee lisää, suvun ja äidinkielen merkitys kasvaa. Odotan, millaisia juhlavuoden tapahtumia seurakunta järjestää. Toivon kaksikielisyyden säilyvän Haapajärven kirkossa myös tulevaisuudessa. Uskon sen seisovan samalla paikalla seuraavatkin kaksisataa vuotta.”

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliArgentiinalainen tango vei Töölön seurakunnan henkilöstösihteerin Jonna Hagelbergin mennessään
Seuraava artikkeliPääkirjoitus: Ihmiskunnan nykyistä valtavirtaa ei ole oikeus, vaan oikeudettomuus

Ei näytettäviä viestejä