Aivan onnistuneeksi ei voi kutsua Kansanlähetyspäivillä kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) ja emeritusprofessori Tapio Puolimatkan keskustelun sijoittamista pienelle Puhelavalle.

Keskustelijat ja sen otsikko Saako enää sanoa? selvästi kiinnostivat juhlakansaa, eivätkä läheskään kaikki halukkaat mahtuneet sisälle Ryttylään Kansanlähetysopiston pihamaalle pystytettyyn telttaan. Ennen tilaisuuden alkua järjestäjät pyysivät penkeillä istuvaa yleisöä tiivistämään ja irrottivat teltan seinäkankaita, jotta myös ulkopuolelle jääneet kuulisivat keskustelun.

Tilaisuutta juontamassa ollut Kansanlähetyksen hallintojohtaja Samuli Virtanen nauratti ääriään myöten täyden teltan yleisöä toteamalla, että nyt varmaan moni pohtii, miksi ihmeessä tällainen tilaisuus on näin pienessä teltassa. Syynä oli Virtasen mukaan se, että suuremmassa juhlateltassa valmisteltiin illan lähetysjuhlaa.

Sanavalmis Virtanen nauratti yleisöä edelleen toteamalla, että paneelin kutsuvieraat Räsänen ja Puolimatka aiheuttavat monissa ”kauhua ja pöyristymistä”.

– Hienoa, että näin moni on uskaltanut tulla. Toivon, että teillä on turvallisen tilan tuntu, Virtanen sanoi.

TURVALLISEMMAN TILAN periaatteilla tarkoitetaan ohjeita, joiden tarkoituksena on taata erilaissa tilaisuuksissa osallistujien psyykkinen ja fyysinen turvallisuus. Ohjeistuksen käyttö on yleistynyt myös kirkollisissa yhteyksissä.

Päivi Räsänen kertoi vuosien varrelta esimerkkejä tilaisuuksista, joihin hänen osallistumisensa on Räsäsen mukaan evätty turvallisen tilan periaatteisiin vedoten. Räsänen arveli, että syynä ovat hänen mielipiteensä, ja piti kehitystä huolestuttavana.

– Tavoitteena on sulkea ulos tilaisuuksista ajatusrikollisia, joilla on sellaisia mielipiteitä, joita tilaisuuden järjestäjät eivät jaa, Räsänen sanoi.

Puolimatka ja Räsänen olivat yhtä mieltä siitä, ettei lain takaama sananvapaus sinänsä ole Suomessa kaventunut mutta itsesensuuri on lisääntynyt.

– Käytännössä sananvapauden tila on kaventunut. Kaventuminen on tapahtunut ennen muuta meidän omissa päissämme itsesensuurin kautta siinä pelossa, että joutuu leimatuksi, Räsänen sanoi.

Tapio Puolimatka, Päivi Räsänen ja Samuli Virtanen. Kuva: Marianna Mäkiniemi

VALTAOSA KESKUSTELUSTA käsitteli seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta.

Tapio Puolimatka esitteli teoriaa, jonka mukaan nykyinen käsitys, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi, on lähtökohdiltaan marxilainen. Puolimatkan mukaan tavoitteena on saada yhteiskunta hallintaan murtamalla miehen ja naisen muodostama ydinperhe.

– Kun halutaan purkaa demokraattinen, vapaa yhteiskunta, niin tehokkain tapa on tuhota ydinperhe, ja sitähän tekee nyt Suomessa niin oikeisto kuin vasemmistokin. Hyvin harva vastustaa, Puolimatka sanoi.

Samuli Virtanen kysyi Päivi Räsäseltä, miksi ”tällaista ideologiaa” on saanut kannatusta myös porvaripuolueissa.

Räsänen arveli, että siihen on poliittinen kiusaus.

– Valitettavasti tällainen perhevastainen, biologiavastainen ja kristinuskon vastainen ideologia on levinnyt yhteiskunnassa laajalle.

– Jotta saa eliitin hyväksynnän, niin täytyy kumartaa sateenkaari-ideologiaa, Räsänen jatkoi.

KANSANLÄHETYKSEN lähetysjohtajan Daniel Nummelan linjapuhe juhlateltan päälavalla keräsi niin ikään teltan lähes täyteen.

Puheessaan Nummela käsitteli pitkästi Kansanlähetyksen suhdetta Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Nummela kertoi, että häneltä kysytään toistuvasti, milloin Kansanlähetys perustaa oman kirkon, ja totesi toivovansa, ettei sellaista päivää tule.

Kirkon virallisisiin lähetysjärjestöihin kuuluvan Kansanlähetyksen välejä emokirkkoon hiertää erityisesti se, että osa seurakunnista ei enää tue järjestöä taloudellisesti. Syynä on se, ettei Kansanlähetys palkkaa pappisnaisia eikä hyväksy samaa sukupuolta olevien avioliittoa.

– En ole suositellut, enkä edelleenkään suosittele kenellekään Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta eroamista, Nummela sanoi.

– Ajattelen – vaikken yhtä varmasti kuin aiemmin – että paras tapa vaikuttaa Jumalan valtakunnan parhaaksi Suomessa on edelleen toimia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon puitteissa.

Toisaalta Nummela totesi ymmärtävänsä niitä, jotka eivät ajattele näin. Hän pyysi kirkosta eronneita tai eroa suunnittelevia maksamaan kirkollisveronsa Kansanlähetykselle. Kansanlähetyksen taloustilanne on Nummelan mukaan yhä hyvin tiukka.

Daniel Nummela. Kuva: Marianna Mäkiniemi

SUHTEESTA MUIHIN kirkollisiin järjestöihin Daniel Nummela totesi, että Kansanlähetykselle ajankohtaista on yhteistyön tiivistäminen kotimaassa erityisesti Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen ja Suomen Raamattuopiston kanssa.

– Meille nuoremmille tällaisen yhteyden rakentaminen on ollut helppoa ja luontevaa. Emme kanna vanhojen jyrkkien rajalinjojen taakkaa ja tunnistamme liikkeidemme olevan myös teologisesti melko lähellä toisiaan.

Toisaalta Nummela kertoi ymmärtävänsä, että vanhemmilla sukupolvilla voi olla yhä vanhoja haavoja ja epäluuloa. Hän kuitenkin totesi, että nyt on tullut aika antaa vanhat riidat anteeksi ja nähdä, että muiden järjestöjen tuki voi olla suuri voimavara.

Tähän kuulijat vastasivat antamalla raikuvat aplodit.

– Tuki on erityisen tärkeää, jos joudumme toiminnassamme niin ahtaalle, ettei meille jää muuta vaihtoehtoa kuin lähteä Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta tai luopua Jumalan sanaan perustuvasta vakaumuksestamme.

Kansanlähetyspäiviä vietetään Ryttylässä 7.–9.7.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!