Jari Malkamäki työskenteli aiemmin linja-autonkuljettajana. Paljasjalkaisen kauhajokelaisen kirkkopesti alkoi kappelisuntiona. Hän hoitaa myös Kauhajoen seurakuntaan kuuluvien Kauhajärven ja Nummijärven kirkkojen suntion tehtäviä sekä haudankaivuun järjestelyjä. Kauhajoen seurakuntaan on liittynyt myös Karijoki.
– Olen vapaapäivien tuuraaja täällä pääkirkossa. Eläkeikä koittaa ensi kesänä.
Perjantaisin ja lauantaisin Malkamäki toimii kappelisuntiona eli hautaan ohjaajana.
– Olen tottunut kappelisuntion pestiin ja se on minulle luontevin työ. Siihen osaa varautua ja kaikki on hanskassa. Tehtäväni on katsoa, että kaikki menee hyvin.
Luulisi, että työ on raskasta, sillä hautajaisia on yleensä jokaisena viikonloppuna, mutta Malkamäki osaa ottaa työn työnä.
– Kun tulin tänne töihin, vaimoni muistutti, että on oltava ammattilainen. Hän neuvoi, että surevien kanssa voi myötäelää, mutta surua ei voi elää mukana.
TYÖHÖN KUULUVAT normaalit jumalanpalveluksen ja messun valmistelut ja kellon soitto lopussa. Kenties harvinaisempaa suntion työssä on kahvinkeitto kirkkokansalle.
Joulun ajan jumalanpalvelukset, entisten ripille päässeiden tapaamiset sekä Kauneimmat joululaulut vetävät väkeä, mutta muuten tapahtumiin osallistuvien määrä on vähentynyt. Pilke silmäkulmassaan Malkamäki huomauttaa, että jos ei kahvi enää vedä väkeä, auttaisikohan, jos perunatkin keittäisi.
Pitkään haudankaivajana ja suntiona työskennellyt Malkamäki tietää, että tuhkausten määrä on lisääntynyt kovasti.
– Kun tulin töihin 15 vuotta sitten, täällä tuhkauurnia laskettiin maahan ehkä yksi vuodessa, nyt noin 60 prosenttia. Hautaan siunauksia on vuodessa noin 180–200.
Huolenaiheena on se, että kun suuret ikäluokat alkavat poistua, tulee eteen tilan tarve. Museokappelia käytetään myös talvisin, mutta 65 vuotta sitten tehtyyn rakennukseen mahtuu rajallinen määrä arkkuja. Yleensä tehdään niin, että siunataan arkku ja myöhemmin haudataan uurna, mutta joskus siunataan vasta pelkkä uurna.
– Käytäntö on myös muuttunut. Ennen oli pappi mukana uurnan laskussa, jos vainaja oli aiemmin jo siunattu arkussa, mutta nykyisin haudalle tulevat useimmiten vain omaiset ja suntio.
Arkkua ei yleensä pidetä auki, mutta ortodoksihautajaisiakin kirkossa järjestetään silloin tällöin ja silloin avoimen arkun äärellä hyvästellään vainaja.
– Tällöin käytetään savukonetta ja sen tuoksu tuntuu tilassa vielä myöhemminkin.
Mieleen jäänyt tapahtuma suntiolle on kirkossa järjestetty Pasi Kauniston kirkkokonsertti.
– Joku kirkkoväestä meni pyytämään, voisiko Kaunisto tulla johonkin hautajaisiin laulamaan Lakeuden kutsun. Näin tapahtui.
Mitäpä ei tekisi työnsä eteen ja niin Malkamäkikin meni työnsä alussa kirkkokuoroon, että hän oppisi hautajaisvirsiä. Häntä pyydettiin jatkamaan harrastustaan, mutta oli pakko sanoa ei, koska sunnuntai on hänen ainoa vapaapäivänsä.
– Osaan hautajaisten virret, mutta en ole mikään laulava suntio.
Yhdestä asiasta Malkamäki on varma, nimittäin hän ei halua olla mikään erikoisammattimies, mitä titteliä haudankaivajasta nykyisin käytetään, eikä haudankaivajaa ei ole enää virkanimikkeenä olemassa.
– Minä kuitenkin haluan käyttää vanhoja nimikkeitä niin kauan kuin olen näissä töissä.
Ilmoita asiavirheestä