Tulta ja raivoa, jota maailma ei ole ennen nähnyt. Mielenvikainen amerikkalainen huru-ukko. Alkusyksystä uutisiin nousivat Pohjois-Korean ohjuskokeet sekä nokittelu maan johtajan Kim Jong-unin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin välillä. Kielenkäyttö oli poikkeuksellisen voimakasta.
– Ydinaseita on perusteltu kauhun tasapainolla. Nykytilanne kuitenkin osoittaa, että ydinaseita ei pitäisi olla kenenkään käsissä. Koskaan ei voi tietää, milloin ydinasevallan johtoon pääsee tavallista vastuuttomampi johtaja, sanoo ydinaseita vastustavan ICAN-verkoston Suomen-koordinaattori, lääkäri Kati Juva.
Lokakuun 6. päivänä verkosto palkittiin kymmenvuotisesta työstään ydinaseiden vähentämiseksi Nobelin rauhanpalkinnolla. ICAN-verkostossa palkintoa osattiin odottaa. Niinpä jakopäivänä kaupungilla ollut Kati Juva poikkesi kirjaston tietokoneelle seuraamaan uutisia. Loppupäivä meni toimittajien riepoteltavana.
– Mahtava mutta vähän sekopäinen olo siitä päivästä jäi.
Rauhanpalkinto osui ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Pohjois-Korealle uhittelun lisäksi Trump ilmoitti viime viikolla, ettei hän vahvista Iranin ydinohjelmasopimusta.
Sopimuksen mukaan Iranin vastaisia talouspakotteita purettiin vastineeksi siitä, että maa suostui rajoittamaan ydinohjelmaansa määräajaksi. Presidentti sysäsi vastuun asiasta kongressille, jonka pitää nyt päättää, asetetaanko Iranille lisää pakotteita.
{kuva_174ed16f-890d-4772-9b87-54164d1a1eac}
Kuva: Britta Pedersen / DPA / Lehtikuva. ICAN-verkoston aktivistit osoittivat syyskuussa mieltään Yhdysvaltain suurlähetystön edessä Berliinissä Donald Trump – ja Kim Jon-ung -naamareissa.
Rohkaisevia uutisiakin on saatu. Viime kesänä 122 YK-maata hyväksyi sopimuksen, jonka mukaan maat eivät kehitä, tuota, testaa, valmista tai säilytä ydinaseita missään tilanteessa. ICAN oli tukemassa neuvotteluja. Se oli yksi palkintoperusteista.
– Emme olisi ikinä uskoneet, että sopimus saadaan aikaan alle vuodessa. Olemme puhuneet siitä toistakymmentä vuotta ja lobanneet sitä pari kolme vuotta, Juva kertoo.
Sopimus tulee voimaan, kun sen on allekirjoittanut ja ratifioinut 50 maata. Tällä hetkellä allekirjoittajia on 53, ja Guyana, Vatikaani ja Thaimaa ovat ratifioineet sopimuksen. Yksikään ydinasevaltio tai niiden liittolainen ei ole mukana sopimuksessa. Suomi ei osallistunut edes sopimusneuvotteluihin. Kati Juvan mukaan Suomi on vedonnut muun muassa siihen, ettei kovin moni EU-maa ole mukana.
– Tosiasiassa rajalinja ei mene EU:ssa vaan Natossa. Sopimuksessa ovat mukana Suomea lukuun ottamatta kaikki EU-maat, jotka eivät ole Natossa.
Ruotsi osallistui sopimusneuvotteluihin ja äänesti sopimuksen puolesta YK:ssa. Maassa käydään nyt keskustelua sopimuksen allekirjoittamisesta. Nato on Juvan mukaan väläytellyt allekirjoittamisen heikentävän Ruotsin Nato-yhteistyötä.
– Nyt on tullut esiin, että Nato on sotilasliitto, jonka doktriiniin ydinaseet kuuluvat olennaisesti.
Nykytilanne osoittaa, että ydinaseita ei pitäisi olla kenenkään käsissä. Koskaan ei voi tietää, milloin ydinasevallan johtoon pääsee tavallista vastuuttomampi johtaja.
Kati Juva pitää erittäin surullisena sitä, että Suomi ei ole sopimuksessa mukana. Hän uskoo, että Suomi haluaa sopimuksesta jättäytymällä viestittää olevansa sotilaallisesti osa länttä.
– Mutta eihän ydinaseet kieltävä sopimus ole vain ”lännen” vastainen. Se on myös Venäjän, Intian, Kiinan ja Pakistanin ydinasepolitiikan vastainen.
Se, että Suomi ei ole sopimuksessa mukana, ei tarkoita, että Suomi kannattaisi ydinaseita. Suomen viranomaiset ovat perustelleet osallistumattomuuttaan sillä, että uusi sopimus voisi vaarantaa 1960-luvulla saavutetun ydinsulkusopimuksen. Presidentti Sauli Niinistö sanoi YK:n yleiskokouksessa syyskuussa, että ydinsulkusopimus on edelleen ydinaseriisunnan lähtökohta ja kulmakivi, joka estää ydinaseiden leviämisen maailmanlaajuisesti.
ICAN Finland -verkosto on keskustellut myös presidenttiehdokkaiden kanssa. Ainakin Pekka Haavisto (vihr.), Merja Kyllönen (vas.) ja Tuula Haatainen (sd.) ovat ilmoittaneet kannattavansa ydinaseet kieltävän sopimuksen allekirjoittamista, Juva sanoo.
Kati Juvan käsityksen mukaan uusi kieltosopimus ei ole ristiriidassa ydinsulkusopimuksen kanssa vaan täydentää sitä. Kesällä YK:ssa hyväksytty sopimus ei ole Juvan mielestä merkityksetön, vaikka ydinasevaltiot puuttuvat siitä. Se luo kansainvälistä ilmapiiriä, jossa ydinaseilla uhkaaminen ja jopa niiden omistaminen muuttuvat yleisesti tuomittaviksi. Lisäksi sopimus antaa lisää painoarvoa ydinasemaissa toimivien ydinaseiden vastaisten kansalaisjärjestöjen toiminnalle.
Rauhantyöhön Juvaa kannusti myös kodin kansainvälinen ilmapiiri. Isä, arkkipiispa Mikko Juva toimi Suomen Lähetysseuran hallituksen puheenjohtajana ja ymmärsi myös kehitysyhteistyötä.
Kati Juva on ollut mukana ydinaseiden vastaisessa rauhantyössä 1980-luvulta asti. Hän oli nuorena lääketieteen opiskelijana perustamassa Lääkärit sosiaalisen vastuun puolesta -järjestöä (LSV) vuonna 1982. Maailmalla oli tuolloin perustettu International Physicians for the Prevention of Nuclear War (IPPNW) -järjestö, johon LSV liittyi. IPPNW sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1985.
Järjestö vaikutti vahvasti ICAN-verkoston syntyyn kymmenen vuotta sitten, kun kansainvälisessä rauhanliikkeessä alettiin huomata, että neuvottelut ydinsulkusopimuksesta junnasivat paikoillaan. Uudet maat olivat hankkineet ydinaseita ja ydinaseriisunta oli jäissä. IPPNW:n Suomessa vuonna 2006 järjestetyssä kongressissa päätettiin ICAN-verkoston perustamisesta.
Vuosikymmenten aikana kansainvälisestä rauhanyhteisöstä on muodostunut Juvalle perheenomainen yhteisö. Rauhantyöhön Juvaa kannusti myös kodin kansainvälinen ilmapiiri. Isä, arkkipiispa Mikko Juva muun muassa toimi Suomen Lähetysseuran hallituksen puheenjohtajana ja ymmärsi myös kehitysyhteistyötä.
– Kodin ilmapiirissä vierasta kärsimystä ei ollut. Kaikki ihmiset olivat lähimmäisiä.
Työhön rauhan puolesta innostaa myös vastuu tulevista sukupolvista. Ajatus siitä, että perinnöksi jätetään ilmastonmuutosta ja ydinaseita, ei tunnu Kati Juvasta hyvältä.
– Mielestäni on meidän sukupolvemme tehtävä yrittää korjata sitä. Haluan itse olla näkemässä tuloksia.
Työhön rauhan puolesta innostaa vastuu tulevista sukupolvista. Ajatus siitä, että perinnöksi jätetään ilmastonmuutosta ja ydinaseita, ei tunnu Kati Juvasta hyvältä.
ICAN-verkosto on kymmenessä vuodessa onnistunut muuttamaan ydinaseista käytävää keskustelua. Aiemmin keskustelu oli Kati Juvan mukaan pyörinyt kantomatkojen, megatonnien ja hälytysjärjestelmien ympärillä. ICAN-aktiivit toivat julkisuuteen ja päättäjien tietoon inhimillisen näkökulman. Tämä oli yksi rauhanpalkinnon perusteista.
Kansainvälisen humanitaarisen ja ilmastokatastrofin aiheuttamiseen riittäisi jo alueellinen konflikti, Juva kertoo. Jos esimerkiksi Intia ja Pakistan ajautuisivat käyttämään ydinasearsenaaliaan, noin 20 miljoonaa ihmistä kuolisi pommituksissa heti. Tulimyrskyjen aiheuttama nokipilvi nousisi ilmakehän ylimpiin kerroksiin, joissa se levittäytyisi koko maapallolle ja laskisi maapallon lämpötilaa asteella.
Vertailukohtaa voi hakea sään ääri-ilmiöistä, joita kahden asteen lämpötilan nousu sadan viime vuoden aikana on aiheuttanut. Ydinsota laskisi lämpötilaa kertarysäyksellä. Se tarkoittaisi kasvukauden lyhenemistä ja ruuantuotannon vaarantumista.
– Laskelmien mukaan kaksi miljardia ihmistä kuolisi nälkään, eikä muillakaan kivaa olisi, Juva sanoo.
Erityisesti skenaario vaikuttaisi kehitysmaihin ja köyhiin alueisiin, mutta myös viileän vyöhykkeen maihin. Kuten Suomeen.
Ydinaseet kieltävä sopimus tai edes Nobelin rauhanpalkinto ei poista maailmasta yhtäkään ydinasetta. Se tuo kuitenkin pienellä budjetilla toimivalle verkostolle taloudellista turvaa ja painoarvoa sekä näkyvyyttä sen aktivisteille. Lähiaikojen tavoitteisiin kuuluu allekirjoittajamaiden haaliminen YK:n sopimukselle ja sen ratifiointi. Työ ydinaseista vapaan maailman eteen jatkuu.
Kati Juvan kuva: Jukka Granström