Juuri käytyjen kirkolliskokousvaalien äänistä joudutaan hylkäämään hiippakunnissa keskimäärin kymmenkunta. Ääniä on hylätty ainakin Helsingissä, Kuopiossa, Porvoossa ja Lapualla.
Helsingin hiippakunnan vs. lakimiesasessorin Nina Rajamäen mukaan suurin syy äänten hylkäämiseen lienee siinä, että samaan aikaan käytiin sekä hiippakuntavaltuuston vaali että kirkolliskokousvaali, ja äänestäjät ovat kirjoittaneet ehdokkaansa numeron väärän väriseen äänestyslappuun.
– Toisaalta ohjeet olivat kyllä niin selkeät kuin ne nyt voivat olla. Vaalin ehdokaslista ja vaalilippu oli merkitty samalla värikoodilla. Silti näitä sekaannuksia aina tapahtuu, Rajamäki sanoo.
Kuopion hiippakunnassa ongelmaksi muodostuivat postin kautta kulkeneet ennakkoäänet.
– Postiäänestys sotki jonkin verran kuvioita ja johti hylkäyksiin, kun vaalikuoren päältä puuttui äänestäjän nimi. Maallikoilla oli sekaannusta myös väärän väristen vaalilippujen käytössä, kertoo notaari Marja-Sisko Aalto Kuopiosta.
Muita syitä annetun äänen hylkäämiselle voivat olla leimaamaton äänestyslippu, epäviralliselle paperille kirjoitettu äänestysnumero, samaan kuoreen suljetut useammat samaa vaalia koskevat äänestyslipukkeet tai asiaton merkintä vaalilipussa.
– Luonnollisesti myös sellainen lippu hylätään, johon piirretystä numerosta ei hyvällä tahdollakaan saada selvää, Nina Rajamäki toteaa.
Laskematta jäävät myös kaikki ne äänet, jotka tulevat sinetöimättömässä kuoressa hiippakunnan vaalilautakunnalle. Tästä on Espoon Tapiolan seurakunnalla katkera kokemus neljän vuoden takaa. Kirkolliskokousedustajien maallikkovaali uusittiin Tapiolassa lopulta marraskuussa 2014, mutta tulos ei muuttanut Espoon hiippakunnan edustajien kokoonpanoa.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Kirkolliskokouksen maallikkojäsenten vaali Espoossa uusiksi?
Draamaa Espoossa – Tapiolalaisten äänestyskuorta ei voi avata