Vuodesta 1901 alkaen on jaettu yli 850 Nobelin palkintoa. Ainakin 193 palkittua tai 22 prosenttia palkituista on ollut juutalaisia. Juutalaisten ”yliedustus” nobelisteissa on valtaisa, sillä vain pari promillea maailman väestöstä on juutalaisia.
Vuoden 2013 kemian palkinnon jakavat itävaltalais–yhdysvaltalainen Martin Karplus, brittiläis–yhdysvaltalais–israelilainen Michael Lewitt ja israelilais–yhdysvaltalainen Arieh Warshel.
Lääketieteen kolmesta palkitusta vuonna 2013 James E. Rothman ja Randy E. Schekman ovat yhdysvaltalaisia juutalaisia.
Belgialainen François Englert on toinen vuoden 2013 fysiikan palkinnon saajasta. Hän selvisi lapsena toisen maailmansodan aikana natsien tekemästä juutalaisten kansanmurhasta kätkemällä juutalaisen identiteettinsä belgialaisissa orpokodeissa.
Juutalaisten poikkeuksellisen suurta menestystä luonnontieteissä, kirjallisuudessa ja musiikissa on selitetty esimerkiksi juutalaiseen kulttuuriin aina kuuluneella yleisellä lukutaidolla ja opiskelun arvostamisella. Askel-lehden aiheeseen liittyvässä haastattelussa maaliskuussa 2012 Helsingin juutalaisen koulun apulaisrehtori Daniel Weintraub luonnehti koko juutalaista kulttuuria keskustelevaksi: asioista opitaan väittelemään.
– On teesi, antiteesi ja synteesi. Tämä esimerkiksi marxilaisessa ajattelussa tuttu metodi on kovin juutalaisen tuntuinen, Weintraub totesi Askel-lehdelle.
(Kuva sivulta nobelprize.org)