Tunnelma muuttui tavallisesti rauhallisessa Betlehemissä, kun Hamas teki laajan hyökkäyksen Israeliin lokakuun alussa. Yli kaksi kuukautta kestänyt sota on vaikuttanut reilun 30 000 betlehemiläisen elämään muiden Länsirannalla asuvien palestiinalaisten tavoin.
Sodan myötä kiristynyt ilmapiiri on muuttanut myös nuorten arkea. Tapasin kaksi paikallista opiskelijaa syyskuun lopulla Betlehemissä. Lokakuun 7. päivänä Hamas teki laajan hyökkäyksen Israeliin. Tilanteen muututtua radikaalisti yritin tavoittaa nuoret uudestaan Suomesta käsin.
Sain molemmat kiinni, ja toinen heistä halusi kertoa elämästään kriisin keskellä. Toinen kieltäytyi, eikä halunnut esiintyä jutussa ollenkaan, sillä hän koki turvallisuutensa vaarantuvan.
Sarah on parikymppinen palestiinalainen, joka asuu Betlehemissä. Sarah ei uskalla esiintyä jutussa omalla nimellään, mutta hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.
Vielä syyskuun lopulla Sarah kuvaili Betlehemiä levolliseksi paikaksi. Israelin miehitys oli kaupungissa toki läsnä, mutta palestiinalaiset ovat tottuneet yli 70 vuotta jatkuneeseen tilanteeseen.
– Tottuminen ei ole kuitenkaan positiivinen asia, Sarah sanoo.
SODAN ALETTUA Gazassa myös Länsirannalla asuvat palestiinalaiset ovat joutuneet Israelin armeijan kohteeksi aiempaa tiheämmin.
– Israelilaisista on tullut aiempaa villimpiä lokakuun seitsemännen päivän jälkeen. He janoavat kostoa ja armeija pidättää myös ihmisiä, jotka eivät ole tehneet mitään, Sarah kertoo.
Sarah opiskelee yliopistossa, jossa kristityt ja muslimit opiskelevat sulassa sovussa. Uskontojen välisistä asioista ei tehdä numeroa, eikä omaa uskoa mitenkään korosteta.
Sarahia kiinnostaa draama ja näytteleminen. Hän kuitenkin opiskelee viestintää.
– Valitsin jotain vähän samankaltaista. Mielestäni journalismissa ja teatterissa on jotain yhteistä, kirjoittamisesta haaveileva Sarah pohtii.
”Olen menettänyt suuren osan sosiaalisesta elämästäni.”
Sarah tietää jo nyt, että hänellä ei ole tulevaisuudessa kiinnostusta uutisoida poliittisista tapahtumista. Ajatusta on vahvistanut erityisesti sodan alkaminen.
– En halua ottaa riskiä, että kuolisin kentällä israelilaisesta luodista.
Hän kertoo esimerkin palestiinalaisesta toimittajasta Shireen Abu Aklehista. Journalistina työskennellyt Akleh kuoli Jeninissä Länsirannalla vuonna 2022. Vuotta myöhemmin Israelin armeija pyysi anteeksi Aklehin kuolemaa.
– Arvostan joka päivä enemmän rohkeita palestiinalaisia journalisteja, jotka riskeeraavat henkensä maansa vuoksi.
Sodan alettua yliopisto on siirtynyt etäopetukseen.
– Olen menettänyt suuren osan sosiaalisesta elämästäni.
TALOUSVAIKEUDET OVAT piinanneet Palestiinaa pitkään. YK:n mukaan sodan takia Palestiinan talous on romahtamispisteessä.
– Hintojen nousu on vaikuttanut kaikkeen elämään, Sarah kertoi jo syyskuussa.
Aiemmin Sarah matkusti perheensä kanssa. Nyt sellaiseen ei ole enää ollut varaa, vaikka Sarahin molemmat vanhemmat käyvät töissä.
Työllistyminen on ollut Palestiinassa vaikeaa jo ennen sotaa. YK:n mukaan palestiinalaisnuorten työttömyysaste on yli 30 prosenttia. Työttömyys koskee erityisesti korkeakoulutettuja nuoria.
Korkeasta työttömyydestä huolimatta on toivottava, että tulevaisuudessa olisi kuitenkin mahdollista tehdä koulutusta vastaavaa työtä. Sarah kertoo haluavansa lähteä ulkomaille opiskelemaan. Se olisi mahdollista stipendin turvin.
– Palestiinasta on vaikea löytää hyvää koulutusta, sillä se on huonontunut vuosien varrella.
BETLEHEM TÄYTTYY joulun lähestyessä tavallisesti tuhansista kristityistä, jotka saapuvat viettämään joulua Jeesuksen synnyinkaupunkiin.
– Tähän aikaan kaupunki on yleensä täynnä turisteja, nyt tilanne on erilainen, Sarah kertoo.
Joulu on merkityksellistä aikaa luonnollisesti myös Betlehemin kristityille. Tavallisesti jouluisin kristitty Sarah viettää aikaa perheensä kanssa. Tärkeitä asioita ovat joulupuun laittaminen sekä sukulaisten ja ystävien kyläily.
Jouluisin valmistuu erityinen mahshi-ruoka, johon tulee lihalla ja riisillä täytettyjä kesäkurpitsoja, munakoisoa ja viininlehtikääryleitä. Arabian sana mahshi tarkoittaa täytettyä.
Jouluyönä Sarah käy perheensä kanssa jumalanpalveluksessa, joka järjestetään Betlehemissä sijaitsevassa Jeesuksen syntymäkirkossa jumalanpalveluksessa keskiyöllä.
– Tunnelma siellä on sielukas ja erityinen. Myös ihmisiä on enemmän kuin tavallisessa jumalanpalveluksessa, Sarah kertoo.
Tänä vuonna Betlehemissä tilanne on toinen, sillä sota ei mahdollista joulun viettämistä totutulla tavalla.
Sarah kertoo, että kaupunki on päättänyt, ettei joulukoristeluita laiteta. Myös perinteisiä tapahtumia on peruttu. Jäljellä on vain kirkollisia menoja sekä messu.
– Ihmisillä ei ole joulumieltä poliittisen ja taloudellisen tilanteen takia, Sarah sanoo.
MITKÄ OVAT kaksikymppisen ajatukset siitä, kuinka sota saataisiin loppumaan? Sarah korostaa, ettei ole poliittinen henkilö. Mutta yksi asia on hänestä selvää. Sodan syynä on Israelin pitkään jatkunut miehitys. Ratkaisuksi hän toivoo muun maailman kantavan kortensa kekoon.
– Kansainvälisen yhteisön tulisi painostaa Israelia lopettamaan, Sarah sanoo.
Solidaarisuuden osoittaminen Gazaa kohtaan on myös vaikeaa. Sarahin mukaan palestiinalaisilla on aina ollut pelko ilmaista mielipiteensä Palestiinaan liittyen.
– Nykytilanteessa on lähes mahdotonta julkaista, jakaa tai edes kommentoida mitään tilanteeseen liittyvää sosiaalisessa mediassa, ilman että joutuu pidätetyksi.
Oma mieli on ollut synkkä sodan alusta lähtien.
– En voi tehdä mitään auttaakseni ihmisiä Gazassa. Tunnen oloni voimattomaksi ja hyvin vihaiseksi.