Pyhän haudan kirkko on kristittyjen pyhin ja historiallisin paikka, arkkipiispa Aristarkhos sanoo. Hän on kreikkalaisortodoksisen Jerusalemin patriarkaatin pääsihteeri.

– Kirkko on rakennettu paikalle, jossa Golgata sijaitsi. Paikka oli silloin Jerusalemin Vanhan kaupungin muurien ulkopuolella, sillä kaupungissa ei saanut tappaa ketään. Jeesus tuotiin Golgatalle meidän pelastukseksemme, ristiinnaulittiin, haudattiin ja nousi kuolleista. Täällä on kristinuskon perusta, Aristarkhos sanoo.

Tie Pyhän haudan kirkkoon kulkee pitkin Jerusalemin Vanhan kaupungin mutkittelevia kujia. Matkalla tulevat tutuiksi matkamuisto-, hedelmä- ja muiden kauppiaiden kojut. Kirkon suurten ovien edessä aukeaa sisäpiha, joka on helmikuussa 2024 tyhjä. Gazan sota on karkottanut turistit. Tavallisesti aukio pursuaa ihmisiä kaikista maanosista.

Kirkon sisäänkäynnissä on kaksi korkeaa ovea. Viisi metriä korkeiden ovien avaaminen ja sulkeminen on jo itsessään tietynlainen historiallinen näytös. Se alkaa siten, että munkki avaa luukun sisäpuolelta, ojentaa tikkaat odottavalle miehelle, joka nousee tikkaille ja avaa tai sulkee oven avaimellaan.

Oven avain talletettiin satoja vuosia sitten kahden muslimiperheen haltuun, kun kristityt eivät päässeet sopuun asiassa. Nämä muslimiperheet ovat siitä asti vastanneet ovien avaamisesta ja sulkemisesta, mutta he tarvitsevat siihen myös munkkeja.

Mikäli kirkossa ei ole yöllisiä jumalanpalveluksia, ovet aukeavat tasan viideltä aamulla. Ovet suljetaan talviaikana iltaseitsemältä ja kesällä tunnin myöhemmin.

KIRKON SISÄLLÄ heti ensimmäisenä on Voitelukivi, kivipaasi, jonka päällä roikkuu lyhtyjä. Monet vierailijat polvistuvat ja suutelevat paikkaa, jossa Jeesuksen ruumis voideltiin ennen hautaamista. Keväällä 2024 Voitelukiven alue on remontin vuoksi pressujen peittämä. Remontin on tarkoitus valmistua ennen kesää.

Voitelukiven vierestä nousevat ylös jyrkät portaat, jotka johtavat Golgatalle. Nyt paikalla on alttari, jota reunustavat Neitsyt Marian ja apostoli Johanneksen figuurit. Alttarin keskiosassa loistaa pala kalliota lasivitriinissä, ja lasissa on reikä, josta pääsee koskettamaan Golgatan kiveä.

– Aurinko tummui ja maa järisi, kun Jeesusta ristiinnaulittiin, Aristarkhos selostaa. Kalliossa näkyy halkeama, jonka kerrotaan olevan peräisin tästä maanjäristyksestä. Golgata, latinaksi Calvariae, tarkoittaa ”pääkallon paikkaa”.

Golgatan löysi Rooman keisari Konstantinus Suuren äiti Helena vuonna 325. Vajaan 50 metrin päästä hän löysi myös Jeesuksen haudan. Helena etsi myös ristiä, johon Jeesus oli naulittu. Tarinan mukaan mukana olleet sotilaat olivat etsineet ristiä jo pitkään ja olivat jo kyllästymässä asiaan. Silloin Helena lähetti luotettunsa yöllä kylvämään kultarahoja etsintäalueelle, ja sotilaat innostuivat jatkamaan. Lopulta löytyi kolme ristiä. Mutta mikä niistä oli oikea? Läheltä kulki ruumissaatto, ja ristit laitettiin ruumiin päälle. Yksi niistä herätti kuolleen eloon, ja siten selvisi, mikä kolmesta oli Jeesuksen risti. Kirkossa on tallella pieni pala alkuperäistä ristiä.

– Alun perin risti oli rangaistus, mutta siitä tuli Kristuksen jälkeen siunaus. Kristus siirsi armonsa ristin puuhun, Aristarkhos sanoo.

Konstantinus Suuri rakennutti paikalle ensimmäisen kirkon, joka valmistui vuonna 336. Bysanttilainen kirkkorakennus tuhoutui persialaisten käsissä vuonna 614. Kalifi Al-Hakim hävitti paikalle rakennetun kirkon vuonna 1009. Konstantinus IX korjautti kirkon muutama vuosikymmen myöhemmin, ja ristiretkeläiset alkoivat laajentaa sitä.

Seuraavien vuosisatojen aikana kirkko oli monien valloittajien käsissä, ja sitä tuhottiin ja korjattiin. Vuonna 1808 syttyi tulipalo, jossa kirkon kupoli romahti. Kupoli rakennettiin uudelleen muutama vuosikymmen myöhemmin. Kirkko ja Jerusalemin Vanha kaupunki ovat olleet Israelin hallitsemalla alueella vuodesta 1967.

KIRKON KESKELLÄ oleva rotunda, eli pyöreä rakennus, edustaa klassista roomalaista tyyliä 1000-luvulta. Sen keskellä on pyhistä pyhin, Jeesuksen hauta, jonka päälle on rakennettu pyhättö. Hautaa vartioivat kreikkalaisortodoksipapit, jotka kiirehtivät pyhiinvaeltajia eteenpäin jonossa. Haudalle saa normaalisti jonottaa ainakin puoli tuntia, mutta Gazan sodan aikaan jonoa ei ole. Pyhätön yläosassa on seinämaalauksia, alaosassa marmoripaaseja, joiden päällä seisoo rivi kynttilöitä.

Kreikkalaiset arkeologit avasivat monta sataa vuotta suljettuna olleen hautakammion vuonna 2016. Sieltä löytyi vanha, rikkinäinen marmorilaatta, johon oli kaiverrettu risti. Laatasta ja kammion seinästä otetut näytteet paljastivat, että kammio on peräisin 300-luvulta. Tulos vahvisti perimätiedon ja tutkijat ovat nyt lähes varmoja. siitä, että kyseessä on oikea Jeesuksen hautapaikka. Nimittäin muutama sata metriä Vanhan kaupungin muurien ulkopuolella sijaitsee Puutarhahauta, jota jotkut pitävät myös Jeesuksen hautapaikkana.

Pyhän haudan kirkon ylläpidosta ja käytöstä ovat vuosisatojen ajan vastanneet kolme kirkkokuntaa, kreikkalaisortodoksien lisäksi fransiskaanit ja armenialaiset.

Rajat on tarkkaan määrätty. Esimerkiksi alue rotundan vasemmalla puolella sekä toinen parveke kuuluu armenialaisille ja oikea puoli ja toinen parveke fransiskaaneille. Hautakammion yläpuolinen alue on kreikkalaisortodoksien hallinnassa.

Samalla tavalla Golgatan alttari kuuluu kreikkalaiskatolisille ja viereinen alttari fransiskaaneille. Kaikilla kirkon alttareilla ja muilla tiloilla on selkeä omistaja.

Kirkon käyttöajat on myös tarkkaan jaettu. Aristarkhos antaa esimerkin.

– Meidän jumalanpalveluksemme alkaa keskiyöllä ja loppuu viimeistään kolmelta. Silloin aloittavat armenialaiset, jotka jatkavat aamukuuteen asti, jolloin paikalle tulevat fransiskaanit. Ajoista ei saa myöhästyä. Tätä status quota pitää noudattaa, muuten tulee ongelmia, hän sanoo.

Joskus erimielisyyksiä on jouduttu ratkaisemaan valtiotasolla asti.

1800-luvulla mukaan tuli kolme kirkkokuntaa, koptit, Syyrian ortodoksit sekä etiopialaiset, joille kuuluu pieniä osuuksia Pyhän haudan kirkosta.

JEESUKSEN HAUDAN vieressä on tilavan kokoinen sali, Catolicon, jossa on keskellä punaisella pöytäliinalla peitetty pöytä, joka on ”maailman keskipisteessä”. Nimitys johtuu siitä, että pöytä on puolivälissä Jeesuksen hautaa ja Golgataa.

Läheltä Catoliconia alkaa käytävä, jossa on pieniä alttareita muiden suurten raamatullisten tapahtumien muistoksi. Yksi niistä on paikka, jossa vartijat pelasivat korttia Jeesuksen vaatteista, toisella alttarilla kunnioitetaan paikkaa, josta Jeesuksen ristiinnaulitsemisristi löytyi, ja kolmas kunnioittaa paikkaa, johon Aatamin uskotaan haudatun.

Muutamissa paikoissa käytävän seiniin on kaiverrettu suuria määriä pieniä ristejä. Ne ovat ristiretkeläisten tekemiä, siis tuhat vuotta vanhoja.

Pyhän haudan kirkkoa on pääsiäisen aikaan hyvä lähestyä historiallisesti Vanhan kaupungin läpi kulkevaa Via Dolorosaa pitkin. Väylän varrelle on merkitty kaikkiaan 14 asemaa, jotka kuvaavat Jeesuksen vaiheita ennen ristiinnaulitsemista ja sen jälkeen. Ensimmäinen asema on paikalla, jossa Pontius Pilatus tuomitsi Jeesuksen kuolemaan. Viisi viimeistä asemaa ovat sisällä Pyhän haudan kirkossa. Ne kuvaavat Jeesuksen riisumista, ristiinnaulitsemista, kuolemaa, ruumiin laskua ristiltä alas ja ruumiin hautaamista.

ORTODOKSIEN PÄÄSIÄISENÄ, joka tänä vuonna on toukokuun alussa, järjestetään Jeesuksen haudan ympärillä Pyhä tuli -seremonia. Tarinan mukaan ristiinnaulitsemisen jälkeen Jeesuksen haudalle syttyi pyhä tuli, joka oli merkki hänen ylösnousemuksestaan.

Nykyaikaisessa seremoniassa haudassa olevasta luukusta ojennetaan palava soihtu, josta suuri joukko läsnä olevia kirkkojen edustajia ryntää ottamaan tulta omiin soihtuihinsa. Sen jälkeen uskovaiset ryntäävät tulen kanssa kilvan lentokentälle kuljettaakseen tulen lyhdyissä omiin maihinsa.

Pyhällä maalla asuvien kristittyjen määrä vähenee jatkuvasti.

– Kristittyjen tilanne on kiusallinen. Vuoden 1948 sodan ja muiden konfliktien aikana kristittyjä on muuttanut jatkuvasti pois muihin maihin, joissa elinolot ovat paremmat, Aristarkhos sanoo.

Hänen mukaansa kristityt kirkot ovat saaneet jalansijaa muissa alueen maissa, kuten esimerkiksi Qatarissa.

Kuulleessaan, että tässä tehdään juttua suomalaiseen lehteen, Aristarkhos innostuu.

– Olin Suomessa monta vuotta sitten. Niin ja juuri eilen Pyhän haudan kirkossa suomalainen piispa piti osan jumalanpalveluksesta.

Kyseessä oli Kuopion piispa Jari Jolkkonen, joka oli vierailulla Jerusalemissa.

Ilmoita asiavirheestä