Suomen hallituksen politiikka kestävän kehityksen edistämiseksi on kunnianhimotonta, useat järjestöt moittivat yhteisessä tiedotteessaan. Allekirjoittajien joukossa ovat muiden muassa Greenpeace, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi.
”Suomen suunnittelemat toimet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat pitkälti hallitusohjelman toisinto. Hallitukselle tarjottiin mahdollisuus luoda hallituskaudet ylittäviä menettelytapoja ja toimia, joilla olisi turvattu kestävän kehityksen toteutuminen. Sen sijaan tuore kansallinen toimeenpanosuunnitelma on kunnianhimoton ja lyhytnäköinen”, tiedotteessa todetaan.
Järjestöt viittaavat Suomen hallituksen toteavan suunnitelmassaan, että kestävän kehityksen ohjelma vaatii syvällistä yhteiskunnallista muutosta ja pitkäjänteisyyttä. Järjestöjen mukaan suunnitelma ei kuitenkaan tarjoa riittäviä toimia kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi seuraaville sukupolville Suomessa saati maailmalla. Sen sijaan se kahlitsee ajattelun hallituskauden mittaiseksi.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tulivat voimaan vuoden 2016 alussa. Suomen hallitus kutsui lukuisia yhteiskunnallisia toimijoita laatimaan ohjelmaa kestävän kehityksen toteutukselle.
”On myönteistä, että suunnitelman keskiöön on valittu kaksi sidosryhmien esiin nostamaa kipupistettä eli ilmastotoimiemme riittämättömyys sekä työ ja talouskasvu. Huolestuttavaa kuitenkin on, kuinka suunnitelma käsittelee etenkin ilmastotoimia”, järjestöt toteavat.
Niiden mukaan suunnitelmassa sivuutetaan Suomen toimien globaalit vaikutukset ja keskitytään ilmastonmuutoksen tarjoamiin liiketaloudellisiin mahdollisuuksiin
Eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä on yksi kestävän kehityksen tavoitteiden keskeinen vaatimus. Vuodesta 2015 lähtien maailman rikkain prosentti on ollut vauraampi kuin loput 99 prosenttia yhdessä, ja eriarvoisuus on huolestuttavasti lisääntynyt myös Suomessa, järjestöt painottavat.
Tiedotteen mukaan tästä huolimatta hallitus ei toimeenpanosuunnitelmassaan esitä riittäviä ratkaisuja siihen, miten koulutus- ja sosiaali- ja terveyspalveluissa ja sosiaaliturvassa sekä kehitysyhteistyössä päästään kestävän kehityksen uralle leikkausten jälkeen.
Kuva: Emilia Karhu
Lue myös:
Leikkaukset kehitysapuun koskettavat miljoonaa ihmistä – Sata hanketta lopetettu