Leikkaukset kehitysapuun koskettavat miljoonaa ihmistä – Sata hanketta lopetettu

Kehitysyhteistyöhön kohdistuneet leikkaukset näkyvät jo nyt järjestöjen arjessa, käy ilmi kehitysyhteistyön kattojärjestön Kepan tekemästä selvityksestä.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus on leikannut kehitysyhteistyömäärärahoja 43 prosenttia. Kevään 2016 kehysriihessä kehitysyhteistyöstä leikattiin vielä lisäksi 25 miljoonaa vuodesta 2018 eteenpäin.

Äkilliset leikkaukset ovat johtaneet hankkeiden lopettamiseen suunniteltua aikaisemmin ja jäljelle jäävien hankkeiden supistamiseen. Kepan tekemän kyselyn mukaan yhteensä yli sata hanketta on lopetettu, 200 hanketta on supistettu ja 150 jäi kokonaan aloittamatta.

Leikkaukset koskettavat vastanneiden järjestöjen osalta yli miljoonaa ihmistä tuen piiristä. Järjestöt joutuivat lopettamaan toimintansa kokonaan joissakin maissa. Useimmiten toiminta lopetettiin Keniassa, Nicaraguassa, Palestiinassa ja Vietnamissa.

Järjestöt kertoivat pyrkineensä kohdistamaan supistamisen Suomen kuluihin ja tukitoimintoihin. Leikkuri kohdistui usein hallintoon, hankesuunnitteluun, hankkeiden seurantamatkoihin ja evaluointiin, viestintään sekä toimintojen ja resurssien kehittämiseen. Suomessa on irtisanottu noin 50 työntekijää, ja kehitysmaissa työskenteleviä suomalaisia ja paikallisia työntekijöitä on irtisanottu yli 360.

Jäljelle jääneiden työntekijöiden työmäärää ovat lisänneet leikkausten suunnittelu ja toteuttaminen, sekä toisaalta myös paine osoittaa tuloksia ja kerätä omarahoitusta. Vapaaehtoisten määrä on pysynyt leikkauksista huolimatta ennallaan, mutta joidenkin järjestöjen kohdalla leikkaukset ovat vaikeuttaneet vapaaehtoistyön koordinointia.

Kepan kyselyyn vastanneet järjestöt kokevat, että Suomen maine luotettavana kumppanina on kärsinyt kolauksen. Erityisesti leikkausten kiireellisyys on ollut haaste ja aiheuttanut jopa turhia epäilyjä korruptiosta tai muista epäselvyyksistä.

Kehitysyhteistyömäärärahoihin tehdyt leikkaukset ovat johtaneet myös Suomessa tehdyn asennevaikuttamisen, viestinnän ja kampanjoinnin vähenemiseen. Varainhankinnan rooli on korostunut järjestöissä.

Kepan kyselyyn vastasi 48 järjestöä, mikä on vajaa kolmasosa viime vuonna ulkoministeriön tukea saaneista järjestöistä. Leikkausten kokonaisvaikutukset ovat siis vielä mittavammat.

Vastaajien joukossa olivat muun muassa Fida International, Suomen Lähetysseura, Kirkon Ulkomaanapu sekä Lähetysyhdistys Kylväjä ja Suomen Pipliaseura.

Kuva: Noora Simola / Suomen Lähetysseura. Vietnamilainen Vangsame on koulutettu kyläkätilö. Hän harjoitteli napanuoran katkaisua Thaimaasta hankitun synnytysnuken avulla.

Lue myös:

Kirkkohallitukselta 200 000 euroa leikkauksista kärsineille kehitysjärjestöille

Humanitaariseen apuun eniten kehitysvaroja

”Täydellistä piittaamattomuutta” – Kehitysavusta leikataan lisää

Edellinen artikkeliTulipalossa vaurioituneen Jyväskylän seurakunnan kesäkodin toiminta jatkuu
Seuraava artikkeliInkerin piispa: Evankeliointia ei olla kieltämässä Venäjällä

Ei näytettäviä viestejä