Hallitus päätti tiistaina kehysriihessä lisäleikkauksista kehitysapuun. Kehitysyhteistyövaroista leikataan entisten leikkausten lisäksi vielä 25 miljoonaa euroa vuodesta 2018 lähtien.
Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg pitää uusia leikkauksia valitettavina, sillä maailmassa on nyt enemmän ja vaikeampia humanitaarisia kriisejä kuin koskaan aiemmin.
– Tilanteen ratkaiseminen vaatii välitöntä reagointia, sitoutumista pitkäjänteiseen työhön ja tukeen. Tässä suhteessa hallituksen politiikka on erittäin lyhytnäköistä, Hemberg sanoo.
Hän myös epäilee, että hallitusohjelmaan kirjattu tavoite kehitysyhteistyövarojen kasvattamisesta 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta karkaa yhä kauemmas. Uusien leikkausten myötä määrärahat ovat kehyskaudella keskimäärin 0,39 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen pitää uusia leikkauksia piittaamattomuutena hallituksen omista tavoitteista.
– Leikkausten valossa herää kysymys, onko 0,7 prosentin tavoite Suomelle vitsi, hän sanoo.
Rissanen muistuttaa, että leikkausten hinnan maksavat kaikkein köyhimmät.
– Jos uudet leikkaukset kohdistuvat järjestöpuoleen, Lähetysseura voi joutua leikkaamaan tukeaan esimerkiksi Zimbabwessa 12 sinnikkäältä, omistautuneelta isoäitiryhmältä. He huolehtivat kuivuuden riivaamassa maassa 500 lapsen hyvinvoinnista. Leikkaammeko heiltä?
Kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepa katsoo hallituksen jatkavan kehitysyhteistyösektorin alasajoa. Leikkaukset osoittavat toiminnanjohtaja Timo Lappalaisen mukaan täydellistä piittaamattomuutta. Hänkin viittaa meneillään olevaan lähihistorian suurimpaan humanitaariseen kriisiin.
– Kehitysyhteistyöllä puututaan pakolaisuuden taustalla vaikuttaviin syihin ja rakennetaan turvallisempaa maailmaa kaikille. Siihen nähden hallituksen päätös lisäleikkauksista on kohtuuton ja osoittaa täydellistä piittaamattomuutta, Timo Lappalainen sanoo.
Lappalainen muistuttaa, että rajujen leikkausten vaikutukset näkyvät jo nyt jopa miljoonien kehitysmaiden ihmisten arjessa, kun suomalaisjärjestöt ovat joutuneet äkillisesti lopettamaan tukensa.
Hallitus päätti viime kesänä leikata kehitysyhteistyövaroista noin 300 miljoonaa euroa. Se myös ohjasi päästöhuutokaupasta saatavat tulot ilmasto- ja kehitysrahoituksen sijaan teollisuuteen, joten todelliset leikkaukset ovat lähemmäs 400 miljoonaa.
Kuva: Nepalilainen työmies kaivaa kuoppaa bambukepille. Antti Helin/Kirkon Ulkomaanapu
Lue myös:
Yhdeksän kymmenestä kannattaa kehitysapua
Kehityspoliittiset linjaukset herättävät kysymyksiä järjestöissä
Järjestöt: Leikkaukset vaarantavat pitkäjänteisen kehitysyhteistyön