Ahdistaako lomaltapaluu ja mikä helpottaa siirtymää vapaalta töihin seurakunnissa? Kotimaa Pro selvitti asiaa nimettömällä kyselyllä Facebookin pastorit-ryhmässä sekä haastattelemalla Jyväskylän seurakunnan ja Oulun seurakuntayhtymän henkilöstöpäälliköitä.
”Kirkkoherran on pakko seurata sähköposteja lomalla”
Eräs Facebook-vastaaja toteaa, että kirkkoherran on lähes välttämätöntä seurata seurakunnan asioita myös lomalla ainakin sen verran, että lukee sähköpostejaan, vaikkei niihin vastaisikaan. ”Muuten on loman jälkeen kaaos edessä (lomakuukaudessa ehtii tulla satoja posteja, joiden asiat vaativat jossain vaiheessa reagointia). Onneksi sijaiset hoitavat juoksevat asiat,” vastaaja kirjoittaa.
Toinen pappi ehkäisi lomaltapaluuahdistuksen jaksottamalla lomansa kolmeen eri pätkään:
”Tänä kesänä toteuttamani jaksotettu loma toimi loistavasti: viikko toukokuussa pihatöitä, kolme viikkoa juhannuksen jälkeen, syksyllekin jää viikko omenien poimintaan. Ei tullut missään vaiheessa sellaista tunnetta, että ’loma on ohi’, onhan sitä vielä talvikaudeksikin jäljellä,” hän kirjoittaa.
Kolmas vastaaja toteaa, että tervetuloa töihin voidaan sanoa kovin monella tavalla ja monessa sävyssä. Hän antaa vinkin työyhteisölle lomalta palaavan siirtymän helpottamiseksi: ”Palaavalle ei mielestäni kannata kovasti purkaa sitä, että on ollut kiireistä ja rankkaa.”
Neljäs vastaaja on hyvin positiivisella mielellä: ”Ei stressaa loma, työ eikä lomaltapaluu töihin. Asiat on tasapainossa ja työ on ilo. Ja kiva, että taas viikonloppuna saa voileipäkakkua.”
Viides kokee toisin: ”Kyllä lomaltapaluu stressaa! Tänään oli tuo päivä, ja aika ahdistunut olo on vielä päivän päätteeksikin, kolmet hautajaiset, kasaantunut tehtävämäärä ja ennen kaikkea koko syyskausi edessä haasteineen. Työpaikalla asiaa voisi helpottaa, ettei ainakaan heti odotettaisi kaikkiin kuukauden kysymyksiin vastattavan, juotaisiin kahvit ja muisteltaisiin lomia ja kesää!”
”Seurakuntatyö koetaan mielekkääksi, lomaltapaluu ei ole ongelma”
Jyväskylän seurakunnan henkilöstöpäällikkö Anu Lajunen ihmettelee Kotimaa Pron kysymystä. Se ei hänen mukaansa sovi seurakuntamaailmaan.
– Seurakunta ei hiljene kesäksi samalla tavalla kuin muut työpaikat. Oikeastaan meillä kesäaika on kiireisintä, on leirityötä ja tänä kesänä Jyväskylässä on asuntomessut. Palkansaajiakin seurakunnassa on kesällä huomattavasti enemmän, Lajunen sanoo.
Anu Lajusen mukaan ainakaan Jyväskylän seurakunnassa ei työhön palaamisen ongelmia jouduta ajattelemaan. Suurempi ongelma on rauhan takaaminen lomalaisille. Tässä apuna on esimiestyö ja esimerkiksi lomaviestin laittaminen puhelinvastaajaan.
– Lomalta palatessa työ imaisee mukaansa. En ainakaan ole saanut sellaista viestiä, että se ahdistaisi työntekijöitä. Seurakuntamaailmassa työ koetaan mielekkääksi, Lajunen sanoo.
Myöskään Oulun seurakuntayhtymän henkilöstöpäällikkö Seppo Pitkäaho ei ole kuullut työntekijöiltä viestejä työhön paluun paineista tai ongelmista.
– Yleensä ihmiset toivovat, että työpöytä olisi siisti ja sijainen olisi hoitanut hommansa. Suurin haaste lienee salasanojen muistaminen, Pitkäaho kertoo.
Mikäli ensimmäinen työpäivä jatkuvasti ahdistaa, suosittelee hän tekemään ennen loman alkua listan asioista, jotka ensimmäisenä päivänä pitää hoitaa.
Lisää pappien Facebook-kommentteja aiheesta:
”Jaksotettu loma käytössä täälläkin. Tuntuu, että on sekä lomaa että työtä sopivasti. Ja aina sopivasti myös sitä, mitä odottaa.”
”Loman jaksottamista kompaten (ensi kesänä aion pitää lomakaudella kolmessa jaksossa)”
”Ensimmäinen loma on juuri jäänyt taakse. Kyllähän se vähän stressasi, vaikka yritti irtaantua pitämällä puhelinta kiinni. Sitten vaan mietti, että ”mitä jos sinne on tullut jokin todella tärkeä puhelu?”
”Olen eläkkeellä. Kun vielä olin työssä, olivat muutamat luottamushenkilöistä pahimpia lomahäiriköitä. Miten heidät saisi ymmärtämään?”
”Olin ensi kertaa yhtäjaksoisesti lomalla neljä viikkoa, välillä viikon töissä ja puolitoista viikkoa hoitovapaalla. En ole uhrannut lomalla ollessani ajatustakaan työn suuntaan. Perjantaina töihin ja savotta alkaa saarnan kirjoittamisella ja vihkimisellä, joista jälkimmäinen on jo ennakkoon valmisteltu.”
”Pitkiltä lomajaksoilta töihin paluutani on helpottanut se, että muutamaa päivää ennen loman loppua tsekkaan sähköpostit ja arkistoin ne kiireellisiin ja ei-kiireellisiin. Minua se auttaa siinä, että tiedän vähän mitä tuleman pitää. Myös sellaisen kikan olen todennut tepsivän itseeni, että lomalle lähtiessäni jätän joitain fyysisiä tehtäviä odottelemaan lomalta palaavaa. Tai jos ei ihan fyysisiä, niin ainakin sillä tavalla mekaanisia, joiden suorittaminen ei tarvitse vielä isosti ajatuksen juoksua. Sillä tavalla olen päässyt tekemisen tahtiin, vaikka pää ei vielä ihan mukana olekaan.”
”Lomalla en ajattele töitä ja pysyttelen poissa sosiaalisesta mediasta (ja netistä ylipäätänsäkin)”
”Hyvä on töissä. Kesäkuussa viikko lomaa, nyt alkaa reilun kolmen viikon jakso ja syyskuussa reilu viikko ja silloin matkalle. Mamman kanssa lomaillaan. Sähköpostit ja muutaman kirjan luen ja seuraan lehtiä. Työasiat ovat hyvässä jamassa ja vt. hoitaa hommansa ja seurakunnan Herra.”
”Seurakuntayhtymissä hallintorakenne on sellainen, että luottamuselinten toimikausi sääntelee khrojen lomakauden. Pätkiminen olisi kivaa, mutta silloin ei voi olla aktiivisesti vaikuttamassa toimielinten päätöksiin, kun ne kokoontuvat välillä elo-kesäkuu väh. jtv. Lisäksi viikottaiset työntekijäpalaverit. Siihen kesä-elokuun väliin lomat (38 vrk, joista pidän 90%) ja yksi ripari + leirivapaat (4vrk).”
”Talvella ei ehdi lomia pitämään, kun siirtovapaiden sijoittelukin on näillä max. lomakertymillä iso ongelma (kuukaudessa menee 2-4 viikkovapaata siirtoon). Jotkut kollegat antavat ne lahjaksi työnantajalle, minä en.
Kuva: Matti Karppinen