Imatralla väännettiin alkuvuodesta kättä, koska Inkerin kirkon pappi ja Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) lähetystyöntekijä Pekka Jauhiainen järjesti Suomeen muuttaneille inkeriläisille ehtoollisjumalanpalveluksia SLEYn rukoushuoneella. Mikkelin tuomiokapituli katsoi kuitenkin, ettei ehtoollista voida viettää järjestön tiloissa ilman perusteltua syytä.
Myöhemmin Mikkelin piispa Seppo Häkkinen arveli, että inkeriläisille järjestettävät erityisjumalanpalvelukset voisivat olla mahdollisia, jos paikalliset seurakunnat osallistuisivat niiden järjestämiseen.
Imatran kirkkoherra Arto Marttinen kertoo, että nyt aloitettavat messut ovat täysin Imatran seurakunnan omaa toimintaa. Inkerin kirkko tai SLEY eivät ole ainakaan toistaiseksi niiden järjestelyissä mukana.
Marttinen on huomannut kirkollisista ilmoituksista, että SLEYn tiloissa järjestettävät inkeriläisjumalanpalvelukset ovat muuttuneet sanajumalanpalveluksiksi. Imatran omiin kaksikielisiin messuihin ehtoollinen tulee, ja kaavakin on eri.
– Sleyn tiloissa pidettävissä sanajumalanpalveluksessa noudatetaan Inkerin kirkon kaavaa, kun me taas käytämme Suomen luterilaisen kirkon kaavaa, Marttinen kertoo.
Hänen mukaansa ideana ei ole rajata messuja vain inkeriläistaustaisiin, vaan tervetulleita ovat yhtä lailla vaikkapa venäjän kielen harrastajat. Keskeiset yhteiset osat, kuten saarnat, tekstit, Isä meidän -rukous ja Herran siunaus tulkataan venäjäksi.
Marttinen sanoo, että Inkerin kirkko on kuitenkin mukana ajatuksissa – hän itse on ehdottanut, että Inkerin kirkolle voitaisiin kerätä niiden pyhien kolehdit, joita kirkkohallitus ei ole määrännyt etukäteen.
– Inkerin kirkko tekee Venäjällä asuvien inkeriläisten parissa samanlaista työtä kuin Suomen luterilainen kirkko, mutta paljon pienemmillä resursseilla.
Imatran kaksikieliset messut alkavat Kolmen ristin kirkossa helmikuussa ja niitä on tarkoitus pitää ensi vuonna kahdeksana sunnuntai-iltana.
Marttinen sanoo, että suomalais-venäläisiä jumalanpalveluksia on järjestetty naapuriseurakunnassa Lappeenrannassa jo useita vuosia. Kirkkoherran mielestä venäjänkielisten palvelujen kehittäminen on hyvin tärkeä asia rajaseudulla, jossa venäläisiä liikkuu paljon.
Lue myös
Häkkinen: Inkeriläismessut mahdollisia yhteistyössä
Kapitulilta ei lupaa Imatran inkerilaisehtoollisille
Leino Hassinen: Inkerin kirkon ei pidä etsiä työkenttää Suomesta