Helsingin emerituspiispan Eero Huovisen mielestä paavi Franciscus on ehtoollislausunnoillaan ottanut nyt vahvan hengellisen suunnannäyttäjän roolin luterilais–katolisissa suhteissa.
Paavi vieraili sunnuntaina Rooman luterilaisessa kirkossa. Vierailun aikana katolisen miehen kanssa naimisissa oleva luterilainen rouva kertoi paaville olevansa avioliitossaan onnellinen, mutta vaikka puolisot voivat jakaa surut ja ilot yhdessä, he eivät voi osallistua yhdessä ehtoolliselle.
– Paavin vastaus oli hänen puhetavalleen tyypillinen, kysyjää kunnioittava. Nimittäisin tapaa lähimmäiskeskeiseksi. Franciscus myöntää olevansa epävarma: ”En tiedä, miten vastata, mutta otan kysymyksen omakseni.”
Paavin lausuntoa on kuluneella viikolla tulkittu ja selitetty vilkkaasti sekä katolisen kirkon että luterilaisten kirkkojen piirissä. Selkeästi vihreää valoa ehtoollisyhteydelle paavi ei näyttänyt, mutta toisaalta hän ei kategorisesti kieltänytkään asiaa.
– Hänen sanojaan onkin pidettävä ensi sijassa hengellisenä rohkaisuna kulkea kohti yhteistä ehtoollispöytää. Paineet teologien keskuudessa ja ekumeenisissa dialogeissa varmasti lisääntyvät. Paavi on nyt ottanut vahvan hengellisen suunnannäyttäjän roolin luterilais-katolisissa suhteissa.
Paavi pitää itseään ensisijaisesti hengellisenä paimenena
Paavi Franciscus on jo kolmas paavi, joka on vieraillut Rooman luterilaisessa seurakunnassa. Huovisen mukaan hän jatkaa Johannes Paavali II:n ja Benedictuksen tapaa.
– Franciscus on edeltäjiäänkin aktiivisempi pitämään yhteyksiä ruohonjuuritasolle ja paikallisseurakuntiin. Paavi korostaa omaa rooliansa hengellisenä paimenena, joka haluaa ottaa vakavasti ihmisten kysymykset ja nyt erityisesti kaipuun kohti suurempaa kristittyjen yhteyttä.
Huovisen mukaan paavi muistuttaa siitä, että taivaassa kaikki ihmiset jakavat yhteisen ehtoollispöydän: ”Mutta ennen sitä, matkan aikana, minä kysyn itseltäni: onko yhteinen Herran ehtoollinen vain matkan päämäärä vai onko se hengellinen matkaravinto, jota vaeltajat nauttivat yhdessä jo matkan aikana?”
– Tärkeää paavin vastauksessa oli muistutus siitä, että katoliset ja luterilaiset kristityt uskovat yhdessä Kristuksen todelliseen läsnäoloon ehtoollisen sakramentissa. Merkittävää on myös paavin sana kasteesta, joka yhdistää luterilaisia ja katolilaisia. ”Jos meillä on yhteinen kaste, meidän on myös kuljettava yhdessä. Muistakaa aina kastettanne.”
Paavi viittasi efesolaiskirjeen sanaan: ”yksi usko, yksi kaste, yksi Herra”, ja jatkoi: ”Tehkää tästä johtopäätöksiä. Puhukaa Herran kanssa ja kulkekaa eteenpäin.”
Huovisen mukaan paavin vastaus ei ole ensi sijassa teologinen, vaikka hän onkin hyvin selvillä ekumeenisten keskustelujen nykytilasta.
– Rooman seurakuntavierailun aikana mukana oli myös entinen ekumeniakardinaali Walter Kasper. Paavi taisi naurattaa läsnäolijoita, kun hän sanoi, että Kasperin kaltaisten oppineiden teologien läsnäolo tekee vastaamisen hänelle vaativaksi. Paavi antaa teologeille roolin, mutta korostaa itse olevansa ensi sijassa hengellinen paimen, Huovinen sanoo.
Jos luterilaiset ja katolilaiset uskovat yhdessä Kristuksen todelliseen läsnäoloon ehtoollisessa, paavin mukaan on kysyttävä, ”mikä silloin erottaa meidät”.
– Paavin asenteen hengellistä otetta kuvaan, että hän kehotti ehtoollisyhteyttä kaipaavien syventymään yhteydessä Kristukseen. Tässä hän liittyy edeltäjiensä ajatuksiin hengellisen ekumenian merkityksestä. Meillä luterilaisilla voisi olla oppimista tästä, Huovinen toteaa.
Merkittävä avaus ennen reformaation merkkivuotta
Paavi näyttää Huovisen arvion mukaan olevan hyvin tietoinen siitä, että luterilais-katolisessa ykseyskomissiossa on juuri nyt teologisena aiheena ”Kaste ja kasvava ykseys”.
– Tätä työtä hän nyt selvästi haluaa sysätä eteenpäin. Hän tietää varmasti myös sen, että niin Suomessa kuin USA:ssa käydään parhaillaan lupaavia keskusteluja kirkkojen lähentymisestä.
Huovisen mielestä paavin tarkoituksena ei ole ollut avata rajoituksetonta ehtoollisyhteyttä.
– Siihen viittaavat hänen sanansa, ettei tällainen muutos olisi vain hänen vallassaan. Mutta siitä huolimatta hänen vastauksensa Rooman luterilaisessa seurakunnassa varmasti johdattaa kirkkoja lähemmäs toisiaan.
– Pidän paavin vastauksia ekumeenisesti erityisen merkittävinä. Hengellinen syventyminen voi viedä meitä lähemmäs toisiamme Lähestyvän reformaation merkkivuoden 2017 alla paavin sanat antavat toivoa suuremmasta yksimielisyydestä, Eero Huovnen sanoo.
Kuva: Jani Laukkanen
Lue myös: