Herännäisyyden piirissä uskotaan kirkon herätysliikkeistä ja kristillisistä järjestöistä vähiten Raamatun erehtymättömyyteen. Vahvinta usko erehtymättömyyteen on rukoilevaisuudessa ja kansanlähetyksessä, selviää Hanna Salomäen keskiviikkona julkaistusta herätysliiketutkimuksesta.
Tutkimus vahvistaa aiemmat havainnot siitä, että herännäisyys on irtautunut herätysliikkeiden perinteisistä tavoista tulkita Raamattua.
Liki puolet heränneistä uskoo Raamatun olevan Jumalan inspiroima, mutta näkee sen myös sisältävän aikansa käsityksiä ja historiallista epätarkkuutta. Raamatun erehtymättömyyteen uskoi liikkeeseen aktiivisesti kuuluvista heränneistä vain 11 prosenttia, kun rukoilevaisten parissa vastaava luku oli 77 ja Kansanlähetyksen piirissä 73 prosenttia.
Evankelisista Raamatun erehtymättömyyteen uskoi tutkimuksen mukaan 54 prosenttia ja evankelisista 51 prosenttia. Vastaavasti Raamattuopiston piirissä erehtymättömyyteen uskoi 41 ja Kansan Raamattuseuran jäsenistä 40 prosenttia.
Körttien jälkeen vähiten Raamatun erehtymättömyyteen uskottiin lestadiolaisen Rauhan Sanan piirissä, jonka aktiivijäsenistä 35 prosenttia piti Raamattua joka kohdassaan erehtymättömänä.
Tutkimuksessa oli mukana myös kirkon ulkopuolelle tutkimuksen aikana ajautunut Nokia Missio. Liikkeen jäsenten keskuudessa Raamatun erehtymättömyys oli suuremmassa suosiossa kuin yhdessäkään kirkollisessa järjestössä tai herätysliikkessä. Nokia Missioon aktiivisesti kuuluvista 78 prosenttia uskoi Raamatun erehtymättömyyteen.
Heränneiden käsitykset ovat lähimpänä suomalaisten yleistä raamattunäkemystä. Raamattuun kirjaimellisesti uskovien määrä on laskenut kansalaisten keskuudessa yleisesti 2000-luvulla. Vuonna 2003 näin ajatteli 16 prosenttia ja vuonna 2008 enää seitsemän prosenttia suomalaisista.