Helluntaikirkon johtajaksi Usko Katto

Suomen Helluntaikirkon johtajaksi eli hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Tampereen helluntaiseurakunnan johtaja Usko Katto, 49. Hän on koulutukseltaan teologian maisteri Continental Theological Seminarystä, Belgiasta.

Helluntaikirkko on rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta ja siihen kuuluu noin 40 seurakuntaa. Suurin osa helluntaiseurakunnista ei kuulu Suomen helluntaikirkkoon, vaan on pysytellyt itsenäisenä yhdistyksenä.

Helluntaikirkon ja muiden seurakuntien muodostaman Helluntaiherätyksen välillä oli takavuosina järjestäytymismuotoon liittyviä konflikteja. Vieläkö ilmapiiri on nihkeä?

– Enää Helluntaiherätyksessä ei ole avointa konfliktia järjestäytymiskysymyksessä, vaan rakentavaa keskustelua asiasta. Työrauha on tullut yhä enemmän seurakuntiin tässä suhteessa. Järjestäytymisen vastustajia on yllättävän pieni joukko, mutta varovaisia ja odottavia enemmän. 

Jäsenmäärä ei kasva

Katto arvioi, että Helluntaikirkko vahvistuu pikkuhiljaa uusien seurakuntien liittyessä siihen. Sen sijaan helluntailiikkeen jäsenmäärä kokonaisuudessaan ei laske eikä kasva.

– On seurakuntia, jotka kasvavat ja joiden toiminta on hyvinkin vireää. Seurakunnissa on herätyksen ja eteenpäin menon ilmapiiriä. Muutamalla muuttotappiopaikkakunnilla on taas laskeva trendi. Jopa niin että joitakin pieniä seurakuntia uhkaa tulevaisuudessa yhdistyminen suurempaan seurakuntaan.

Katto listaa parin viimeisen vuosikymmenen aikana helluntailiikkeessä tapahtuneita hyviä asioita: helluntaiteologinen koulutus, Fidan johtama lähetys- ja kehitysaputyö sekä diakoniatyön kehittyminen muun maussa maahanmuuttajatyössä.

– Laadullista eteenpäin menoa osoittavat myös yhteiset asiakirjat ja sopimukset, joita helluntaiseurakunnat ovat tehneet. Näitä ovat Uskon pääkohdat – ja Lähetysteologinen asiakirja, HELMET-ohjeisto, pastorin valtakirjan käyttöön otto sekä eettiset kannanotot.

Seurakunnissa on ollut naispastoreita

Naisen asema helluntailiikkeessä on noussut aika ajoin julkiseen keskusteluun. Mikä on tilanne nyt? Mikä on naisen asema Suomen helluntailaisuudessa?

Usko Katto sanoo, että helluntaiseurakunnissa naiskysymys ei ole samanlainen kuin luterilaisessa kirkossa.

– Tämä johtuu siitä, että meillä ei ole pappisvirkaa, vaan niin kutsuttu yleinen pappeus. Uskomme, että Pyhä Henki antaa erilaisia lahjoja ja kutsuu erilaisiin tehtäviin niin miehiä kuin naisiakin. Joissakin seurakunnissa on ollut naispastoreita jo kauan. Myös johtoryhmissä on naisia. Vanhin -nimikkeellä ei tietääkseni ole naisia tehtävissä. Tämä johtuu nimen patriarkaalisesta historiallis-kulttuurisesta taustasta. 

Naiskysymys tulee Katon mukaan erityisesti tänä vuonna olemaan esillä helluntaiseurakunnissa.

– Helluntaikirkko on tehnyt naisteologiasta työkirjan, joka lähetetään seurakuntiin johtajien keskusteluja varten. Samoin yhteisissä konferensseissa käsitellään tätä teemaa. Uskon, että tällä alueella olevat väärät asenteet tulevat pikku hiljaa muuttumaan ja mahdolliset suljetut ovet tai lasikatot aukeamaan. Eri seurakunnat ovat erilaisessa tilanteessa tässä kysymyksessä.

– Syntyhistoriamme on kuitenkin voimakkaasti naisjulistajien historiaa. Hengelliset äidit ovat osa identiteettiämme, Katto sanoo.

Ekumeniaa ei pelätä

Usko Katto on ollut mukana luterilaisten ja helluntailaisten neuvottelukunnassa helluntailaisen delegaation puheenjohtajana. Hän arvioi itsenä ekumeenisilta asenteiltaan keskivertohelluntailaiseksi.

– Yhteydet toisiin kirkkoihin eivät uhkaa opillista identiteettiämme, päinvastoin, ne vahvistavat sitä. Helluntailaisilla on perinteisesti ollut lämpimät suhteet toisiin kristittyihin erityisesti paikallistasolla.

Virallisissa yhteyksissä, kuten Suomen ekumeenisessa neuvostossa, helluntaikirkko sen sijaan on tarkkailijan roolissa.

– Olemme varauksellisia sopimusten suhteen. Uskon silti, että ekumeeniset yhteydet ovat arvokkaita. Keskustelujen ja kohtaamisten avulla ymmärrämme toisiamme paremmin ja ennakkoluulot murentuvat. Tämä on myös näkyvä tapa harjoittaa keskinäistä kunnioitusta, joka on Raamatun kehotus.

Kuva: Veera Katto

Lue myös:

Tutkimus: ex-helluntailaisten suhde uskontoon vaihtelee

Helluntaipastorin työn jättäneistä selvitys

Suomen Helluntaikirkossa yli 8000 jäsentä

Arto Hämäläisestä Euroopan helluntaiyhteisön puheenjohtaja

Helluntailaisuudessa näkyy työväenliikkeen perintö

Edellinen artikkeliBongaa pihalta sinitintti
Seuraava artikkeliAvioliittoa pidettiin kirkon asiana homoillan jälkeisessä keskustelussa

Ei näytettäviä viestejä