Suomen Kukkakauppiasliitto on vedonnut Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon monipuolisen hautajaiskukkakulttuurin säilymisen puolesta. Mukana vetoomuksessa on liiton 354 jäsenyrityksen lisäksi myös lukuisia yhteistyökumppaneita kuten Suomen Hautaustoimistojen Liitto, Työtehoseura, erilaisia kukkatukkuja sekä floristikoulutusta antavia oppilaitoksia.

Vetoomuksen mukaan yhden kukan suositus on levinnyt ”kulovalkean tavoin ympäri Suomea” ja aiemmin pelkkänä vaihtoehtona esiintynyt käytäntö ”on huolestuttavalla tavalla alkanut muuttua alueittain jo suositukseksi ja yleiseksi käytännöksi”. Vetoomuksen mukaan kukkakauppiaat kohtaavat päivittäin hämmentyneitä omaisia, jotka kertovat seurakuntien ja pappien ohjeistaneen heitä käyttämään vain yhtä kukkaa tai jopa kieltäneen kukkien käytön kokonaan.

”Kukkavihkon kukkien valitseminen voi olla herkkä ja tärkeä osa surutyötä.”

Kotimaa kysyi Suomen Kukkakauppiasliiton hallituksen puheenjohtajalta Anna Utilta, mihin vetoomuksen väitteet perustuvat, ja millä alueilla ongelmia surevien omaisten valinnanvapaudessa on erityisesti esiintynyt.

– Lahden, Jyväskylän ja Oulun alueet ovat olleet erityisen paljon tapetilla, mutta enenevästi tätä viestiä tulee jäsenyrityksiltä eri puolilta Suomea. Asiasta ei ole tuoretta tutkimustietoa, mutta kollegojen kanssa keskustellessa on käynyt ilmi, että jos hautauskappeliin toimitettiin aiemmin noin 10 kukkavihkoa viikossa, nyt lukumäärä on kaksi, Utti sanoo.

– Emme halua osoitella sormella tai syyllistää ketään, mutta haluamme herätellä keskustelua siitä, että Ruotsista kopioitu yhden kukan jättäminen arkulle ei ole ainoa tapa toimia. Kukkavihkon kukkien valitseminen voi olla herkkä ja tärkeä osa surutyötä. Tietty kukka voi muistuttaa yhteisen elämän tärkeästä hetkestä. Ulkopuolisten ei pitäisi näihin valintoihin puuttua.

Kukkakauppiasliiton vetoomuksessa myönnetään, että yrittäjillä on huoli koko alan tulevaisuudesta. Moni pienyrittäjä elää surusidontatöillään. Jos hautajaiskukkakulttuuri katoaa Suomesta, tämä vaikuttaa myös alan tukkuihin ja oppilaitoksiin.

– Oppilaitoksissa pohditaan, kannattaako surusidontaa enää opettaa, jos hautaisiin ei jatkossa enää tilata sidottuja kukkavihkoja, Utti sanoo.

”Hautausmaalla on alkanut käydä kolme metsäkaurista, joille maistuvat kaikki hautajaiskukat.”

TIEDOTTEEN VÄITE kukkien kieltämisestä kokonaan ei ilmeisesti tarkalleen ottaen pidä paikkaansa. Joissain seurakunnissa on kuitenkin muodostunut ongelmaksi, että kukkavihkot ja kukkalaitteet houkuttelevat hautausmaille metsän eläimiä syömään niitä. Näin on käynyt esimerkiksi Jyväskylän seurakunnassa Mäntykankaan hautausmaalla.

– Tänä talvena hautausmaalla on alkanut käydä kolme metsäkaurista, joille maistuvat kaikki kukat. Olemme yrittäneet karkottaa niitä esimerkiksi hajusteilla, mutta mikään ei ole auttanut. He ovat tottuneet meihin ihmisiin ja työmaakoneisiin. Jos haudalle tuodaan kello 13 kukkalaite, siitä on illalla enää rikotut muoviosat jäljellä. Tämä on suututtanut omaisia, Jyväskylän seurakunnan ylipuutarhuri Mervi Muinonen kertoo.

Jyväskylän seurakunnan hautauspalvelut päätti lähestyä alueen kukkakauppoja tiedotteella, jossa toivotaan, että omaisia informoidaan tästä ongelmasta kukkalaitteen oston yhteydessä. Tiedotteen mukaan metsäkauriiden suihin menevät Mäntykankaalla erityisesti ruusut ja neilikat.

– Ajatuksena on, että ennakkotieto asiasta vähentäisi omaisille tulevaa mieliharmia. Asia on arka, mutta olemme päättäneet puhua siitä suoraan. Toivomme, että kukkakauppiaat ja papit kannustaisivat omaisia viemään kukat muistotilaisuuteen ja kotiin, jotta ne eivät päätyisi nälkäisten kauriiden suihin, Muinonen sanoo.

Hän kertoo kuulleensa, että Etelä-Suomessa eräällä hautausmaalla on jouduttu jopa kääntymään poliisin ja riistainhoitoyhdistyksen puoleen, jotta peuroja on voitu metsästää erikoisluvalla jousipyssyillä. Jyväskylässäkin on konsultoitu paikallista riistanhoitoyhdistystä, mutta metsästystoimiin ei ole vielä ryhdytty. Kesällä peurat häipyvät hautausmaalta maukkaampien syömisten perään, mutta tilalle tulevat jänikset.

Peurojen talviruokintaakin on Jyväskylässä harkittu, mutta sen on arveltu lopulta eskaloivan ongelmaa.

– Kohta täällä on sitten sata peuraa pyörimässä.

”Lapsi halusi viedä isän arkulle vaaleanpunaisia kukkia ja höyheniä, jotta isällä olisi pehmeä olla.”

JYVÄSKYLÄLÄINEN KUKKAKAUPPAYRITTÄJÄ Minna Rintala pitää järkyttävänä sitä, jos kukkavihko jätetään hankkimatta peuraongelman tai jänisten vuoksi. Hän painottaa, että hautajaiskukat ovat viimeinen tervehdys vainajalle siunaustilaisuudessa, eikä niitä hankita hautausmaata varten.

– Kukka viestii suhteesta vainajaan. Yksikin kukka voi tietysti kertoa syvästä ikävästä. Mutta moni haluaa hankkia esimerkiksi sydämenmuotoisen kranssin tai katkeamatonta suhdetta viestivän pyöreän kukkakranssin.

Rintalalle on jäänyt erityisen vahvasti mieleen erään 5-vuotiaan lapsen toive. Hän halusi viedä isän arkulle vaaleanpunaisia kukkia ja höyheniä, jotta isällä olisi pehmeä olla.

– Minulle on kunnia-asia kuunnella surevan ajatuksia ja toteuttaa hänen toiveensa.

Rintala kertoo kuulleensa suntioilta ja vahtimestareilta, että jotkut kukkalaitteet ovat ongelmajätettä ja niistä on hautausmailla siksi riesaa.

– He kuitenkin saavat palkan siitä, että hoitavat jätteet asianmukaisesti eteenpäin. Ja esimerkiksi itse olen tehnyt jo 28 vuotta täysin maatuvia ja muovittomia hautakimppuja.

Anna Utti sanoo, että kukkakauppiaat ymmärtävät jäteongelman ja ovat valmiita kehittämään ekologisia ratkaisuja, jotka toimivat kaikkien osapuolten näkökulmasta. Kukkakauppiasliiton vetoomuksessa ehdotetaan esimerkiksi, että sidontatöissä voisi jatkossa käyttää merkintöjä kuten ’Olen 100% kompostoituva’ tai ’Kuivata ja kierrätä energiajätteeseen’.

”Vaatimattomat hautajaiset tai vain yksi kukka arkulla kunnioittavat vainajaa aivan yhtä paljon kuin muunkinlaiset ratkaisut.”

PAPISTON KESKUUDESSA Kukkakauppiasliiton tiedote herätti tuoreeltaan laajaa ihmetystä. Suomen kirkon pappisliiton puheenjohtajan Janne Keräsen mukaan papit eivät tiedä, mistä käsitys pappien antamasta yhden kukan ohjeistuksesta on lähtenyt liikkeelle. Papit eivät tunnista, että he itse tai kukaan kollega olisi sellaista ohjeistusta omaisille missään antanut.

Keränen arvioi, että kukkakauppiaiden huoli elinkeinonsa tulevaisuudesta on aito, eikä sitä pidä kiistää.

– Papeilla ei kuitenkaan ole mitään intressiä ohjata hautajaisten kukkakäytäntöjä. Usein omaisilla on asian suhteen hyvin valmis konsepti mielessä, kun he tulevat papin puheille, ja kunnioitamme sitä. Arvokkaan ja kauniin muistohetken mahdollistaminen on kukkakauppiaiden ja pappien yhteinen tavoite. Vuoropuhelun tarvetta asian tiimoilta epäilemättä on, Keränen sanoo Kotimaalle.

Hautajaiskulttuurin yleisen muutoksen papit toki tunnistavat. Sitä on osaltaan vauhdittanut hautajaiskustannusten nousu.

– Vähävaraisilla omaisilla on huolta siitä, miten selviytyä kuluista. He joutuvat tämän vuoksi tekemään myös sellaisia ratkaisuja, joita eivät haluaisi. Pappina viestini on, että vaatimattomat hautajaiset tai vain yksi kukka arkulla kunnioittavat vainajaa aivan yhtä paljon kuin muunkinlaiset ratkaisut. Ihmisten ei pidä pelätä, että he muistavat omaistaan jotenkin väärin, Keränen sanoo.

Keränen kannattaa uurnahautauksen yhteydessä samaa käytäntöä kuin peuraongelmasta kärsivän Jyväskylän seurakunnan ylipuutarhuri Mervi Muinonen: arkulle lasketut kukat ja muistoesineet voi ottaa mukaan muistotilaisuuteen ja viedä sitten kotiin.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä