Hallitusohjelmatavoitteet saavat kiitosta ja kirkko voisi olla sopiva myös isompaan rooliin

taustalla turun tuomiokirkko ja eteen leikattu niilo toivosen kasvokuva
Kuvat: Jukka Granström ja Seppo Kemppainen

Kirkkohallituksen julkaisemat hallitusohjelmatavoitteet saavat kiitosta vaikuttamisen ammattilaiselta. Konsulttitalo Milttonin johtava neuvonantaja Niilo Toivonen sanoo, että tavoitteet on jäsennelty hyvin ja ne on helppo tunnistaa. Tavoitteissa on kolme pääkohtaa eli ne on esitetty tiiviimmin kuin neljä vuotta sitten, jolloin tavoitteita oli seitsemän.

Toivonen sanoo, että tavoitteet on sidottu hyvin tähän aikaan, mikä lisää niiden uskottavuutta.

− Se on iso vahvuus, että tavoitteiksi on kirjattu asioita, jotka nousevat kirkon omasta toiminnasta ja kirkko ottaa kantaa nimenomaan asiantuntijan roolista.

Kirkon hallitusohjelmatavoitteissa on kolme pääkohtaa, jotka käsittelevät uskonnonvapaiden turvaamista, riittävän yhteiskunnallisen tuen varmistamista kaikissa elämäntilanteissa ja kirkon yhteiskunnallisten tehtävien jatkuvuudesta huolehtimista.

Yhteiskunnallisen tuen alle on niputettu hyvin konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Kirkko mm. vaatii, että sosiaaliturvaan palautetaan indeksikorotukset ja yksilökohtainen harkinnan mahdollisuus. Työttömyysturvan ja omaishoidon etuusjärjestelmää on kehitettävä niin, että vammaisen lapsen vanhemmilla on mahdollisuus vahvistaa toimeentuloaan työnteolla.

Kirkon mukaan työttömyysturvaa ja palkkatyön tekemistä on sovitetta yhteen niin, että työhön palaaminen ja osa-aikatyön vastaanottaminen on kannattavaa.

Paperittomien tilannetta olisi parannettava niin, että heille avautuisi työn kautta mahdollisuus oleskelulupaan.

Kirkko puhuu myös riittävän kotihoidon puolesta ja turvallisista hoito- ja asumisratkaisuista kodin lähellä.

Toivonen sanoo, että valitut teemat sopivat hyvin kirkolle.

− Tutkimukset osoittavat, että kirkolta odotetaan puheenvuoroja juuri sosiaalipoliittisista aiheista, kuten köyhyydestä ja ihmisarvosta. Voi jopa sanoa, että olisi kummallista, jos kirkko vaikenisi tällaista teemoista.

KIRKON HALLITUSOHJELMATAVOITTEET hyväksyttiin toukokuun alussa kirkkohallituksen täysistunnossa, ja eduskuntavaalit käydään ensi vuoden huhtikuussa. Vaikuttamisen paikka on nimenomaan nyt, koska poliittiset puolueet asettavat tavoitteitaan ensi kaudelle.

− Ajoitus on hyvä, se osuu niin sanotusti lankulle. On kuitenkin pidettävä huoli myös jalkatyöstä. Kirkkohallituksen toimistosta on lähdettävä ulos tapaamaan ihmisiä ja on luotava pitkäaikaisia suhteita päättäviin tahoihin.

Kirkkohallituksen roolia on muutettu määrätietoisesti kohti vaikuttamistyötä mm. organisaatiota muuttamalla. Keskeisenä tavoitteena on saada kirkon oma ääni kuulumaan paremmin ja varmistaa näin viestin meneminen läpi. Toivonen esittää, että tämän lisäksi kirkko voisi katsoa asioita laajemmin ja ottaa samalla uutta yhteiskunnallista roolia.

Demaritaustainen Toivonen arvioi, että seuraavan hallituksen aikana joudutaan miettimään entistäkin enemmän, mikä on suomalaisen hyvinvointivaltion palvelulupaus suomalaisille. Lähes kaikki poliittiset puolueet ovat sitoutuneet valtion velan pienentämiseen. Samanaikaisesti yhteiskunnan joihinkin toimintoihin tarvitaan panostuksia nykyistä enemmän. Tällaisia ovat esimerkiksi väestön ikääntymisen jatkuminen ja turvallisuustilanne.

Tässä tilanteessa tarvittaisiin kaikkia suomalaisia edes joiltain osin yhdistävää tulevaisuudennäkymää. Tällaiseen pääseminen edellyttää kokonaisuuden monipuolista käsittelyä ja laaja-alaista keskustelua. Toivosen mukaan kirkolla olisi edellytyksiä toimia tällaisen keskustelun virittäjänä.

− Kirkko on tottunut tarkastelemaan asioita pitkällä jatkumolla, yli yhden vaalikauden. Sillä on ymmärrystä asioiden kehittymisestä ja kirkko tunnetaan tarkasti harkitsevana arvokeskustelijana. Sillä olisi erinomaiset edellytykset toimia sen keskustelun fasilitoijana, jonka edessä joka tapauksessa olemme.

Kirkolla on Niilo Toivosen mukaan edelleen vaikutusvaltaa nykypäivän Suomessa. Vaikutusvalta ei kuitenkaan realisoidu ellei sitä käytä.

Kirkko on poikkeuksellinen yhdistelmä eritasoisia asioita. Se on paikallisesti läsnä koko valtakunnassa, sillä on hyvä arjen tuntemus ja kyky kohdata ihmisiä. Sillä on vahva historiallinen asema ja kansainväliset yhteydet.

− Näistä lähtökohdista kirkko voisi ainakin tarjota sitä mahdollisuutta, että se toimisi laaja-alaisen yhteiskuntakeskustelun moottorina, Milttonin johtava neuvonantaja Niilo Toivonen sanoo.

Lue myös:

Kirkko toivoo, että seuraava hallitus kuuntelee myös seurakunnista kertyvää kokemusta

Kirkolla olisi poliittista valtaa, mutta se ei käytä sitä, Niilo Toivonen sanoo – Yhtenä syynä voivat olla kirkon sisäiset kiistat

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliPääkirjoitus: Ajattelu tarvitsee tilaa ja aikaa — siihen kaivataan jo yhteisiä ratkaisuja
Seuraava artikkeliUsko on hieno juttu, mutta toivokin riittää

Ei näytettäviä viestejä