Nasima Razmyar (sd.) on noussut omalla sitkeydellään ja vanhempiensa tuella suomalaisen yhteiskunnan vaikuttajaksi, kansaedustajaksi ja Helsingin apulaispormestariksi. Viime vaaleissa hänet valittiin uudelleen eduskuntaan.

8-vuotias afganistanilainen tyttö saapui perheineen Suomeen 1992. Isä oli maansa suurlähettiläs Moskovassa. Neuvostoliitto oli hajonnut ja Afganistan ajautunut ääri-islamilaisen Talibanin hallintaan. Paluuta kotimaahan ei enää ollut. Perheestä tuli turvapaikanhakijoita täysin vieraassa maassa.

Razmyar muistaa elävästi asunnon Helsingin Käpylässä. Äiti asetteli pöytäliinoja pahvilaatikoiden päälle, koska huonekaluja ei ollut. Razmyar yritti veljensä kanssa auttaa kaikin tavoin.

– Yhtä hyvin muistan, miten isäni kehotti meitä ulos leikkimään: ”Etsikää kavereita. Kukaan ei tule teitä täältä hakemaan, koska näytätte kummajaisilta.”

Razmyar kertoo tavanneensa äskettäin erään vanhan kotikerrostalonsa asukkaan. Hän muisteli, miten väki kokoontui pihalle ”isänne grillipaikalle”.

– Eihän se isämme grilli ollut, vaan koko talon, mutta vähistäkin ruuistamme riitti muille, koska isä halusi kutsua ihmisiä. Hän tahtoi mukaan suomalaiseen elämään.

Isä muistutti heille, miten Afganistan vei kaiken, mutta Suomi antoi uuden mahdollisuuden. Sitä ei saa jättää käyttämättä. ”Yrittäkää parhaanne – ja vähän enemmän.”

– Puhe oli joskus raskastakin kuultavaa, kun olisin halunnut olla vain lapsi ja nuori. Kannoin vanhemmistani huolta, kun näin, että he eivät saa työtä eivätkä oikein mistään kiinni.

Razmyar menestyi koulussa, oli tunnollinen ja lahjakas. Lähes joka vuosi myönnettiin joku stipendi tai hymypatsas. Kuudennella luokalla Razmyar sai koko ala-asteen stipendin, Linnanmäen lippuja ja rahalahjan presidentti Halosen allekirjoituksella.

– En ollut koskaan nähnyt sellaista rahamäärää.

Vanhemmat olivat aina kevätjuhlissa mukana. Yhdeksännellä luokalla Razmyar piti koko yläasteen oppilaiden puheen.

– Rehtori sanoi isälleni: ”Tyttäresi on timantti.” Näin, miten isäni ryhti koheni ja ilme muuttui ylpeäksi. Samalla mietin, miksi minun pitää yrittää aina vähän enemmän muiden eteen.

”Kotoutumisessa tarvitaan kontakteja yhteiskuntaan, ja paras kontakti on työpaikka”

NASIMA RAZMYAR nousi julkisuuteen 2010, kun hänet valittiin vuoden pakolaisnaiseksi. Pian hän tanssi tähtien kanssa television suosikkiohjelmassa – ja koetteli islamilaisen kulttuuritaustansa rajoja.

– Afgaaniyhteisöltä tuli kritiikkiä helmani pituudesta. Isälleni soiteltiin, että ”tyttäresi häpäisee meidät tanssimalla miehen kanssa”. Isäni vastasi, että tämä oli sitten viimeinen puhelu.

Razmyar huokaa, että ”eivät taivaan lahjat jakaudu tasaisesti”. Hän on työskennellyt maahanmuuttajien parissa ja huomannut, ettei kaikissa perheissä ole kannustavaa asennetta.

Syksyllä julkaistu Pisa-mittaus kertoi, miten maahanmuuttajalasten koulumenestys on huolestuttavan heikkoa. Razmyarin mukaan koulua tai oppilaita ei pidä lähteä heti syyttämään. Myös vanhempien on kotouduttava. Jos näin ei käy, lasten koulunkäyntiä on vaikeaa seurata.

– Vanhemmat saattavat osata suomea huonommin kuin lapsensa. Siinä voivat mennä roolit päälaelleen. Minulle ja pikkuveljelleni ei tullut mieleenkään, etteivät vanhempamme tietäisi, miten koulunkäyntimme sujuu. Heidän auktoriteettiasemansa säilyi.

Razmyarille kotoutumisen kulmakivet ovat selkeitä: tasa-arvo, kielitaito ja työ. Puheita siitä, että ”meidän kulttuurissamme mies on perheen pää ja nainen pysyköön kotona”, ei pidä hyväksyä. Razmyar korostaa naisten ja äitien koulutusta.

– Pienten lasten äitien on päästävä kielikoulutukseen. Sen myötä voi työllistyä ja pääsee käyttämään suomen kieltä joka päivä. Kotoutumisessa tarvitaan kontakteja yhteiskuntaan, ja paras kontakti on työpaikka. Tämä auttaa koko perhettä.

Razmyar sanoo painokkaasti, että, minkäänlaisten rinnakkaisyhteiskuntien syntymistä ei pidä sallia. Puhumattakaan kunniaväkivallasta, pakkoavioliitoista tai naisten hunnuttamisesta.

– Tässä maassa kaikkien on elettävä maan lakien mukaan.

Razmyar ei kuitenkaan kannata burkakieltoa, jota perussuomalaiset ovat esittäneet.

– Tämä on vaikea kysymys. Naisen pukeutumisen, myös kasvojen peittämisen, tulee perustua vapaaehtoisuuteen, ei aviomiehen tai suvun määräyksiin. Burkakielto voisi eristää naisia kotiin, syventää kierrettä, joka olisi katkaistava.

Razmyar korostaa, että eristäytymistä on torjuttava. Ruotsi ei ole tässä onnistunut, mutta silti maahanmuuttajien työllisyysaste on siellä korkeampi.

– Maahanmuuttajaa pitää vaatia kotoutumaan, mutta samalla yhteiskunnan on otettava vastaan. Jos yhä työhakemuksessa nimi tai ihonväri on väärä, asenteiden täytyy muuttua. Mutta taidanpa minäkin olla jonkun mielestä yhä maahanmuuttaja.

”Maahanmuuttajia tarvitaan yhä enemmän väestökehityksemme takia”

RAZMYAR PUHUU rauhallisesti ja avoimesti. Hänelle on tärkeää kertoa tarinaansa ja auttaa maahanmuuttajia löytämään paikkansa Suomessa. Mutta sävyisä tyyli ei tarkoita pehmoilua. Hallituksessa istuva puolue saa oppositiopoliitikolta kyytiä.

Razmyar pitää erittäin ikävänä sitä, että perussuomalaiset tuo esiin vain maahanmuuton huonoja puolia. Kansanedustajan mukaan yksi puolue on ikään kuin ominut maahanmuuton epäonnistumisen agendan.

– Jos poliittinen ajattelu lähtee siitä, että ongelmat ratkeavat, kun nämä ihmiset katoavat täältä – tai että heitä pitäisi olla merkittävästi vähemmän, ei sellaista maailmaa ole. Maahanmuuttajia tarvitaan yhä enemmän väestökehityksemme takia.

Nasima Razmyarin aviomies on luterilaisen kirkon jäsen. Razmyar kertoo rakastavansa suomalaisia perinteitä ja juhlapyhiä.

– Lapsemme odottavat joulua, heidän myötään se on yhä tärkeämpi. Joulu on meille yhdessäolon ja rauhoittumisen aikaa. Emme sen kummemmin mieti uskontojamme, mutta kunnioitan suomalaisia kristillisiä perinteitä. Olen aina pitänyt kirkossa käymisestä, rauhoitun siellä.

Razmyarin mukaan muslimeista ajatellaan usein, että he olisivat vain tietynlaisia, vaikka heitä on yhtä lailla moneen junaan kuin kristittyjäkin.

– Valitettavasti mediatilaa saavat aina pöyristyjät ja kiihkoilijat. Milloin poljetaan toisten ihmisoikeuksia, puolustetaan jotain valtiota tai vaaditaan pelkästään kristittyjen pakolaisten vastaanottamista.

Razmyarin isä ei opettanut lapsilleen islamia, vaan sitä mikä on yhteistä.

– Vanhempani muistuttivat, miten suomalaisessa uskonnossa on paljon hyvää: ajatus lähimmäisen auttamisesta ja toisen kunnioittamisesta. Olen löytänyt sisäisen rauhani, miten elää ja palvella. Toivottavasti se riittää.

Kuka?

Nasima Razmyar

kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, SDP:n 1. varapuheenjohtaja

Koulutus: Kulttuurituottaja YAMK & yhteisöpedagogi AMK

Työ: Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu

Kiinnostaa: Kulttuuri ja kuntoilu

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä