Terhi Utriaista, sillä niin kirkko aina tehnyt naisten ”elämää koossapitävälle” uskonnollisuudelle.
– Enkeleistä kiinnostuneet naiset ovat etsijöitä. He haluavat tutustua henkisyyteensä ja syventää sitä. He tavoittelevat hyvää elämää, jossa yksi olennainen elementti on itsetuntemus, sanoo Utriainen Vantaan Laurin haastattelussa.
Hän tutkii enkelihenkisyyttä Åbo Akademin tutkimushankkeessa, jossa selvitetään Suomen muuttuvaa uskonnollista kenttää. Enkelihenkisyys kiinnostaa häntä, koska se on kansanomaista ja avointa. Lisäksi enkelit ovat linkki kristinuskon ja uushenkisyyden välillä.
– Monet enkeleistä kiinnostuneet ovat kirkon jäseniä. He haluavat pitää kiinni hyviksi kokemistaan piirteistä siinä uskonnollisessa perinteessä, joihin heidät on kasvatettu. Tällainen on esimerkiksi suojelusenkeli, joka on suomalaisille tuttu ja rakas hahmo.
Utriaisen mukaan enkeleiden maailmassa ei ole syntiä. On vain erehdyksiä, joita voi korjata. Enkelit eivät tuomitse vaan antavat anteeksi ja ymmärtävät.
– Enkelihenkisyyttä voi tarkastella kansanuskona, jonka harjoittajat ovat pääasiassa naisia. Sillä pidetään huolta kodista, lapsista, arjesta, ihmissuhteista, elävistä ja kuolleista sukulaisista sekä tunnemaailmasta. Juuri tällaista, elämää koossapitävää naisten uskonnollisuutta on aina pidetty hömppänä. Kirkko on suhtautunut siihen kielteisesti ja leimannut naiset milloin noidiksi, milloin tietämättömiksi akoiksi.
Lue Kaisa Halosen tekemä juttu Vantaan Laurista