Emerituspiispa Eero Huovinen toivoo avointa selvitystä siitä, mitä avioliitolla on tarkoitettu ja mihin se perustuu. Huovisen aiemmin tänä vuonna eduskunnan lakivaliokunnalle antama lausunto on julkaistu eilen maanantaina Helsingin hiippakunnan nettisivuilla.
Lausunto liittyy parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevaan kansalaisaloitteeseen avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain ja transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta.
Piispa Huovisen lausunto on julkaistu kirjoituksena myös tuoreessa Kanava-lehdessä.
Lausunnossaan lakivaliokunnalle Helsingin piispana ja tätä ennen dogmatiikan professorina toiminut Huovinen kysyy muun muassa, onko tasa-arvon saavuttamiseksi välttämätöntä, että kaikkia liittoja nimitettäisiin avioliitoiksi.
”Vastaisuudessakin lienee kahdenlaisia avioliittoja, heteroliittoja ja homoliittoja, vaikka niitä lain tasolla nimitettäisiinkin avioliitoiksi. Muuttuuko todellisuus sillä, että se pyritään nimityksen muutoksella sivuuttamaan?” Huovinen kirjoittaa.
”Kansalaisaloitteen huolellinen käsittely vaatii sen selvittämistä, mitä avioliitolla tarkoitetaan. On varsin yllättävää, että avioliiton luonteesta ei ole viime aikoina juurikaan käyty periaatteellista ja julkista keskustelua. Päähuomio on keskittynyt lähinnä siihen, pitääkö tehty kansalaisaloite hyväksyä vai hylätä. Olisi päästävä syvemmälle perustelujen pohtimiseen, riippumatta siitä, puoltavatko vai torjuvatko ne esittäjiensä mielipiteitä.”
Huovisen mukaan, ennen kuin avioliittolakia mahdollisesti muutettaisiin, olisi selvitettävä ”monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti, mitä avioliitolla historiallisesti ja kulttuurisesti on tarkoitettu ja miten se nykyään ymmärretään.”
”Sukupuolten biologinen erilaisuus ja täydentyvyys ovat olleet ja ovat yhä edelleen ehto ihmissuvun jatkuvuudelle. Tämä realiteetti tunnustetaan myös silloin, kun vanhemmuus on modernin lääketieteen tai muin keinoin mahdollista samaakin sukupuolta oleville. Elämän syntymisen ihme edellyttänee myös tulevaisuudessa naisen ja miehen erilaisuutta, millä tavalla heidän keskinäiset oikeutensa sitten määritelläänkin. Voisiko tässä olla myös perustelu sille, että yhteiskunta antaa avioliitolle erityisarvon, mutta pitää samalla huolen kaikkien suhteiden tasa-arvoisuudesta?”
Huovinen katso lausunnossaan, että erilaisia avioliittokäsityksiä on kautta historian yhdistänyt ajatus avioliitosta miehen ja naisen välisenä suhteena. ”Avioliiton yleisyys puhuu puolestaan. Miehen ja naisen välisellä liitolla on laaja globaali arvostus hyvinkin erilaisissa yhteiskunnissa ja uskonnoissa. Olisi tuskin onnellista, jos pohjoisen ja läntisen maailman nykyhetkiset katsomukset loisivat uusia jännitteitä ihmiskunnan keskuuteen. Kulttuureja jakavia ongelmia on muutenkin tarpeeksi.”
Emerituspiispa toteaa lausuntonsa lopuksi esittäneensä sen ilman viittauksia kristillisen uskon antamiin perusteluihin ja halunneensa pitäytyä yleisinhimillisissä argumenteissa. ”Esittämiini kysymyksiin ja näkökohtiin voidaan kuitenkin päätyä myös kristinuskon arvomaailmasta käsin.”
”Ennen kuin nyt tehtyyn lakialoitteeseen voidaan ottaa kantaa, on käsitykseni mukaan tarpeen laatia mahdollisimman avoin selvitys siitä, mitä avioliitolla on tarkoitettu ja mihin se perustuu. Kun erilaiset perustelut on kirjoitettu auki, turhia vastakkainasetteluja voidaan välttää. Silloin kaikilla on mahdollisuus arvioida omia ja toisten näkemyksiä kunnioittavasti”, hän päättää.
Eduskunnassa valiokuntakäsittely on yleensä suljettu. Asiaan liittyvästä problematiikasta on kirjoittanut
Verkkouutiset
. Lausunnon antajat voivat kuitenkin itse julkaista lausuntonsa. Huovisen Kanavan kirjoitus ja varsinainen lausunto ovat molemmat luettavissa täällä