Kirkkomaalari Emanuel Granbergin (1754-1797) ensimmäinen kirkkomaalaustyö oli Muhoksen kirkko. Alttariseinämaalauksen Vaskikäärme hän signeerasi vuonna 1778.

– Alttaritaulu lukeutuu Granbergin taidokkaimpien teosten joukkoon, filosofian tohtori Paula Mäkelä kertoo.

Jyväskylän yliopiston tutkimuskoordinaattorina työskentelevä Mäkelä on tutkinut Granbergin elämänvaiheita. Tutkimus jatkuu yhä. Granbergin taiteellinen kädenjälki näkyy muun muassa Muhoksen, Paltaniemen, Vihannin ja Kempeleen kirkoissa. Osa teoksista on myöhemmin peitetty.

Emanuel Granbergin isä oli Vihannin kappalainen Michael Johansson Gumse (1715−1761) ja äiti Maria Cajanus (1719−1765). Emanuelin kahdestatoista sisaruksesta aikuisiksi kasvoi kolme veljeä Gustaf, Johan Israel ja Abraham sekä kaksi sisarta Susanna Helena ja Maria Sophia.

PERHE MUUTTI Raaheen vuonna 1759, ja Michael Gumse kuoli pari vuotta myöhemmin. Maria Cajanus jäi kuuden lapsensa yksinhuoltajaksi. Vuonna 1763 perhe muutti Marian veljen, Lohtajan pitäjänapulaisen Petter Cajanuksen perheen luo. Maria Cajanus kuoli 1765 ja veli Petter Cajanus puoli vuotta myöhemmin.

– Orvoksi jääneille Gumsen sisaruksille tilapäisen kodin tarjosi todennäköisesti äidin toinen veli, maanmittari Jonas Cajanus Lohtajalta, Paula Mäkelä kertoo.

Gumsen sisarukset hajautettiin eri puolille Pohjois-Pohjanmaata ja Raahe-Salon emäseurakuntaa.

– Emanuelin asuinpaikasta ei ole tarkkaa tietoa. Hän on voinut jäädä Lohtajalle isoveljensä Johan Israelin ja enonsa Jonas Cajanuksen luo.

– Emanuelin edunvalvojana toimi hänen kumminsa Vihannin kappalainen Anders Durchman, mutta rippikirjojen perusteella Emanuel ei näytä asuneen Vihannissa.

Seuraava merkintä Granbergistä löytyy vuodelta 1770 Raahen seurakunnan rippikirjasta. Siinä 16-vuotias maalarioppilas Emanuel Gumse on merkitty Salon pitäjän maaseurakunnan salpietarinkeittäjien, armeijan varamiesten ja itsellisten joukkoon.

– Granbergin koulutus on hämärän peitossa. On epäilty, että hän olisi ollut kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen opissa, mutta sitä ei ole pystytty todistamaan.

– Uskon, että jos Granberg olisi ollut Toppeliuksen oppilas, hän olisi varmasti maininnut siitä hakiessaan töitä. Toppelius ei missään vaiheessa viittaa Granbergiin.

MÄKELÄN MUKAAN Granberg ei edennyt maalarioppilaasta kisälliksi. Hakiessaan Kristiinankaupungista (1784) ja Raahesta (1788) kaupunginmaalarin paikkaa Granberg ei pystynyt kertomaan maalaustaiteen opinnoistaan.

Mäkelä kertoo Granbergin hakeutuneen vuoden 1773 alussa sotilasuralle ylimääräiseksi tarjokkaaksi Pohjanmaan jalkaväkirykmentin Kemin komppaniaan. Ilmoittautumisen yhteydessä isänsä Gumse-sukunimeä käyttänyt Emanuel otti käyttöönsä äidinäitinsä sukunimen Granberg.

Sotilailla oli lupa harjoittaa käsityöläisammattia saadakseen lisähtuloja. Pestautuminen Kemin komppaniaan takasi Granbergille oikeuden hankkia lisätuloja maalaustöillä.

Tutkiessaan Granbergin elämää Mäkelä löysi ensimmäisen Granbergin maalaaman teoksen Getsemane, jonka tämä oli tehnyt 16-vuotiaana Vihannin kirkkoon. Lisäksi Granbergin tiedetään 17-vuotiaana maalanneen Limingan kirkon kellotapulin.

Kuinka 19-vuotias maalarinhalku sai tehtäväkseen Muhoksen kirkon maalaamisen?

– Eräs syy saattaa olla, että Muhoksen kirkkoherra Israel Aejmelaeus oli Emanuelin isän Michael Gumsen serkku, Paula Mäkelä kertoo.

KIRKONMAALAUSSOPIMUS SOLMITTIIN Granbergin kanssa vuonna 1773. Hän teki kirkon sisävalkaisun ja maalasi kirkkosaliin kuvia Vanhasta ja Uudesta testamentista. Kirkkosalin hirsiseinään maalatut teokset peitettiin paperilla vuonna 1872 tehdyn korjauksen yhteydessä.

Vuonna 1774 valmistuneen lehterin kaiteeseen Granberg maalasi viiden profeetan rintakuvat. Joissakin rintakuvissa on mukana myös profeettojen tunnuskuvia, kuten Daniel ja leijona.

Myös sakaristossa on monia kuvahkoristeita. Maalaukset pohjautuvat Uuden testamentin kertomuksiin, kuten Jeesus Emmauksen tiellä. Poikkeuksena on aihe Vanhan testamentin Naatan nuhtelee Daavidia.

Eräs merkittävä kuvalähde kirkkomaalareille oli Paula Mäkelän mukaan vuoden 1642 Raamattu, jonka puupiirroksia käytettiin maalausten esikuvina 1700-luvulla. Suosiota sai myös alankomainen grafiikka, josta tärkeimpiä esikuvia olivat Peter Paul Rubensin (1577–1640) maalausten mukaan tehdyt kuparipiirrokset. Rubensin maalauksiin pohjautuu myös Granbergin Muhoksen kirkkoon tekemä alttaritaulu.

Mäkelä kertoo Granbergin siirtyneen Muhokselta koristelemaan Paltamon vanhaa kirkkoa, nykyistä Paltaniemen kuvakirkkoa.

– Useita vanha- ja uusitestamentillisia kuva-aiheita käsittänyt maalaustyö oli ilmeisesti tilattu jo vuonna 1773 kirkkoherra Jakob Salmeniuksen (1708–1774) vielä eläessä.

– Granberg mainitsee Paltamon kirkon maalaustyöt ansiokseen hakiessaan Kristiinanhkaupungin maalarin paikkaa.

GRANBERG MAINITAAN Mäkelän mukaan vuonna 1787 Vihannin kirkon koristelutöiden yhteydessä. Tuolloin hän maalasi alttariseinälle ristiinnaulittua ja ehtoollista esittävät teokset. Granbergin tiedetään tehneen muitakin maalauksia kirkon kuoriin, mutta aiheista ei tiedetä, sillä teokset peitettiin vuonna 1821 kunnostusprojektin yhteydessä. Granberg teki Vihannissa sopimuksen kirkontorninkin maalaamisesta kesäkuussa 1787.

Suomen Muinaismuistoyhdistyksen taidehistoriallinen retkikunta löysi Raahen kirkon urkuparven takaa vuonna 1896 kaksi akvarellimaalausta, jotka esittivät Ristiinnaulittua ja Ehtoollista. Maalauksista puuttui signeeraus, mutta tyylillisten seikkojen perusteella retkikunta päätteli, että maalaukset olivat Granbergin tekemiä.

Joidenkin Granbergin teoksien on luultu olevan kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen maalaamia. Granbergin elämänvaiheisiin liittyvien tietojen perusteella voidaan Mäkelän mukaan kuitenkin osoittaa, että esimerkiksi Kempeleen kirkon aiemmin Mikael Toppeliuksen maalaamiksi arvioidut Marian ilmestys ja Ristiltäotto ovat Granbergin maalaamia. Vuonna 1795 maalatuissa teoksissa on runsaasti Granbergin maalaustavalle tunnusomaisia piirteitä. Ne on maalattu kymmenisen vuotta Mikael Toppeliuksen tekemän maalauskoristelun (1785–86) jälkeen.

– Maalausten lahjoittajina olivat Granbergin veljen Johan Israel Granbergin anoppi Beata Maria Fillmer ja hänen poikansa Eric Magnus Fillmer. On luontevaa, että Fillmerit ovat tilanneet maalaukset tyttärensä langolta Emanuel Granbergilta.

Muita Granbergin tekemiä suuria kirkkojen kuvamaalaustöitä ei 1790-luvulta ole tiedossa.

Mäkelän mukaan Granberg oli naimaton eikä hänellä ollut perhettä, vaikka joissakin Granbergin elämää sivuavissa tutkimuksissa on joskus toisin mainittu.

– Pyhäjoelta kotoisin olevaksi merkitty kersantti Emanuel Granberg kuoli vesipöhöön eli turvotukseen Oulun sairaalassa 1.8.1797, Mäkelä sanoo.

Lähteitä:

Paula Mäkelä: Muhoksen kirkon kuvamaalari Emanuel Granberg (1754–1797). Artikkeli kirjassa Herran huoneiden kuvamaailma. Muhoksen ekumeeninen kuva- ja ikonikirja. Maahenki 2015; Reino Mähönen: Kirkkomaalari Mikael Toppelius. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 78. 1975.