Leirikeskuksen emännän työssä vaaditaan fyysistä ja henkistä kestävyyttä, kertoo Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunnan Susiniemen leirikeskuksen emäntä Tarja Lappalainen.
Tehtävien vaihtelevuus on hänelle työssä sekä voimavara että kuormitustekijä. Lappalainen on työskennellyt Mikkelin seurakuntayhtymän Susiniemen leirikeskuksessa sen valmistumisvuodesta 2004 lähtien.
Lappalaisen päätehtäviä ovat ruoka-, majoitus- sekä kokouspalveluiden suunnittelu ja toteuttaminen asiakkaiden vaihtuvien toiveiden ja tarpeiden mukaan.
– Työpäivääni sisältyy hyvin monenlaista tekemistä. Suunnittelen ja järjestän eri asiakasryhmille ruokalistat ja palvelut, joihin kuuluvat esimerkiksi sauna, kota, erilaiset kokoustilat sekä majoituspalvelut, Lappalainen kuvailee.
Emäntä hoitaa myös yllättävän paljon erilaisia toimistorutiineja kuten laskutusta, tavaratilauksia, tarjouspyyntöihin vastaamista ja työvoiman tarpeen seurantaa.
– Tässä työssä eletään usein hetkessä, mutta samaan aikaan pitää ennakoida ja olla tietoinen siitä, mitä tapahtuu seuraavien viikkojen aikana, Lappalainen toteaa.
Päivän tauottaminen on avain työssä jaksamiseen
Emännän työ rasittaa kehoa monin tavoin. Suurten tavarakuormien purkaminen vaatii voimaa. Työpäivän aikana myös askelmittari raksuttaa.
– Kun asiakkaita on paljon, niin askeleita tulee myös runsaasti, mutta se on mielestäni tämän työn positiivisia puolia, Lappalainen sanoo.
Päivän tauottaminen on Lappalaisen mielestä avain ajoittain raskaan fyysisessä työssä jaksamiseen. – Leirikeskus tarjoaa ainutlaatuisen miljöön esimerkiksi lounas- ja kahvitauoille.
Lappalainen huolehtii kunnostaan liikkumalla koiriensa kanssa luonnossa vapaa-ajallaan. Perheessä on lenkkikavereina kolme komeaa gordoninsetteriä ja suloinen kingcharlesinspanieli.
– Eläimet patistavat lenkille silloinkin, kun ei muuten huvittaisi lähteä.
Parasta on ideoida asiakkaan kanssa
Emännän tehtävissä on usein aikataulupaineita ja kiirettä. Työtehtävien on hoiduttava asiakkaiden päiväohjelman mukaisesti, eikä työntekijä itse voi niihin juuri vaikuttaa.
– Itselleni pieni aikataulustressi lisää painetta saada kaikki tekemättömät työt tehtyä. Hyvällä työporukalla kiirekään ei tunnu niin uuvuttavalta.
Asiakastilanteita Lappalaisen työssä on paljon, ja ne ovat hänelle työn suurin voimavara.
– Asiakkaat ovat useimmiten tuttuja jo vuosien takaa. Minulla on tieto jo entuudestaan siitä, miten he haluavat minun toimivan ja millaisia palveluita he odottavat.
Uusien asiakkaiden kanssa Lappalaisen on kuitenkin aina aloitettava alusta.
– Silloin on tärkeää muistaa kertoa kaikki mahdollinen suunnitelmia tehdessä sekä kuunnella hyvin tarkasti, mitä asiakkaat odottavat leiripäiviltä.
Parhaita hetkiä työssä ovat ne, kun emäntä saa ideoida virkistys- tai kokouspäivän asiakkaan kanssa.
– Silloin mietin, mitä elementtejä päivässä pitäisi olla, että se jäisi positiivisesti mieleen ja saisi asiakkaat tulemaan uudestaan Susiniemeen. Haastetta kerrakseen, mutta mielekästä sellaista, Lappalainen kuvailee.
Jatkuvat muutokset kuormittavat, luomu-filosofian edistäminen tuo iloa
Työn muutos on Lappalaisen mukaan ajoittain hyvin kuormittavasti läsnä leirikeskuksen emännän kuten monen muunkin seurakunnan ammattiryhmän työssä.
– Lähes kaikki on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Meille on tullut uusia it-järjestelmiä ja esimiehiä. Lisäksi on ollut useita organisaatiomuutoksia. Muutosten luettelo on pitkä.
Muutokset ovat olleet Lappalaisen mielestä sekä negatiivisia että positiivisia.
– Kuormittavaa on se, että muutoksiin ei juurikaan voi itse vaikuttaa. Ajoittain muutokset vievät osan motivaatiosta. Kun muutos on läpikäyty, vaatii aikaa saada uudestaan kiinni omaan ammattiin liittyvistä unelmista.
Lappalaisen työhön on tuonut kuormittavien muutosten keskellä kipinää se, että siinä on voinut edistää tärkeitä arvoja. Etelä-Savo tunnetaan luomumaakuntana. Myös Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunta on tehnyt pitkäjänteistä ympäristöpolitiikkaa.
– Minulla on ollut ilo kehittää Susiniemen ympäristöfilosofiaa omalta osaltani. Kuulumme nykyään valtakunnalliseen Portaat luomuun -ohjelmaan, ja tavoittelemamme täydet kolme tähteä koristaa nyt ulko-ovea.
Työhyvinvointi vaatii vaivannäköä
Kun työ on fyysistä, niin kunto pysyy hyvänä! Tämä virheellinen uskomus elää sitkeästi fyysistä työtä sisältävissä ammateissa, kuten emännän työssä.
Tosiasiassa kohtuullisen raskas fyysinen työ ei nosta kuntoa, vaan vaatii työntekijältä kunnon monipuolista ylläpitämistä. Venyttelystä ja kevyestä kestävyysliikunnasta huolehtiva emäntä hoitaa myös mieltään, sillä liikunta vapaa-ajalla vähentää työssä uupumisen riskiä.
Emäntää kuormittavat työliikkeet, jotka sisältävät paljon toistoa ja samassa työasennossa oloa. Lisäksi työssä ovat päivittäisiä raskaat nostot ja tavaransiirrot, kuumuus ja veto. Liukastumiset ja kompastumiset ovat emäntien tavallisimpia työtapaturmia.
Moni emäntä altistuu työssään myös huonolle sisäilmalle, jota aiheuttavat esimerkiksi työtilojen lämpö ja kosteus. Emännän työhyvinvointi alkaa turvallisesta koneiden ja työvälineiden käytöstä, nostoliikkeiden hallinnasta, erilaisten kemikaalien turvallisesta käytöstä sekä jätteiden käsittelyn taidoista. Asianmukaiset jalkineet, työasut ja suojaimet tukevat terveyttä ja turvallisuutta.
Emännän työhön kuuluu paljon myös niin sanottuja aineettomia kuormitustekijöitä, joita ovat vaikkapa aikataulupaine, kiire ja jatkuva muiden ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen.
Asiakastyöhön sisältyy runsaasti asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden tuottamia ennustamattomia tilanteita, jotka edellyttävät sosiaalisia ongelmanratkaisutaitoja ja joustavuutta työntekijältä.
Asiakkaiden ja työnjohdon odotukset ovat usein ristiriitaisia: Emännältä edellytetään yhtäältä tehokkuutta ja toisaalta pyyteetöntä asiakkaan tarpeiden huomioimista.
Asiakkaiden odotukset tilaisuuden onnistumista kohtaan ovat usein suuria, ja emäntä on helppo kohde isojen ja pienten pettymysten purkamiseen. Onneksi vain harvoin hankala asiakas käyttäytyy väkivaltaisesti tai muuten sopimattomasti, mutta ajoittain tällaista ilmenee.
Ikävissäkin tilanteissa emännän odotetaan kontrolloivan omia tunteitaan, eikä pettymys, väsymys tai huono päivä saisi näkyä työssä.
Emännän työ on ollut viime vuosina muutoksessa. Nykyemännät käyttävät varsin paljon työtä helpottavia tietoteknisiä sovelluksia. Myös työssä käytettävien laitteiden tekniikka, turvallisuusmääräykset ja työn suorittamisen tavat kehittyvät jatkuvasti.
Uuden opiskelu palkitsee ja motivoi, mutta vaatii myös aivojen huoltoa, joka tapahtuu parhaiten nukkumalla riittävästi, rentoutumalla ja työstä riittävästi poikkeaviin puuhiin vapaa-ajalla irrottautuen.
Vinkit: Näin leirikeskuksen emäntä voi hyvin
• Rytmittämällä päivää niin, että työasennot ja fyysisesti kuormittavat työtehtävät vaihtelevat.
• Pitämällä riittävästi taukoja työpäivän aikana. Pieni muutamien minuuttien työtauko pitäisi pitää joka tunti. Työpäivään pitäisi mahduttaa myös pari pidempää taukoa.
• Käyttämällä asianmukaisia apu- ja turvavälineitä työssään sekä pitämällä tiedot ja taidot työturvallisuudesta ajan tasalla.
• Suunnittelemalla työtehtävät mahdollisimman hyvin ennakolta niin, että kiirehuiput jakautuvat mahdollisimman tasaisesti pitkin päivää.
• Suunnittelemalla asioita yhdessä asiakkaan kanssa niin, että tarpeet ja toiveet huomioidaan ja niihin voidaan varautua ennalta.
• Hoitamalla fyysistä kuntoaan monipuolisesti erityisesti kehon liikkuvuudesta ja kestävyyskunnosta huolehtien.
• Nukkumalla, lepäämällä ja irrottautumalla työstä iltaisin, viikonloppuisin ja lomilla.
LÄHTEET: Ravitsemus- ja palvelualan ammattilaisen oma opas, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto, JHL. Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2016, Kuntien eläkevakuutus. Kirkon alan työbarometri 2011, Tilastokeskus.
Kuva: Tuula Väänänen
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***