Rukoileminen, Raamatun lukeminen ja köyhien auttaminen.
– Ne kaikki kuuluvat yhteen, professori Leonardo Gialloreti sanoo.
Viime viikolla Suomessa vieraillut Gialloreti on toiminut teinipojasta lähtien maallikkoliike Sant’Egidiossa. Siviilityössään hän on lääketieteen tohtori ja professori.
Nykyisin Sant’Egidion yhteisöjä on yli 70 maassa, ja niissä on jäseniä eri kirkkokunnista.
Liike syntyi vuonna 1968, kun kolme alle parikymppistä roomalaista nuorta alkoi etsiä merkityksellistä elämää.
– Siihen aikaan oli runsaasti tarjontaa maailman parantamisesta. Kaikki ideologiat väittivät olevansa ainoita oikeita.
Raamattua lukemalla nuoret löysivät toisenlaisen vastauksen. Muutos pitää aloittaa omasta itsestä, ei vaatimalla muutosta muilta.
Syntyi ajatus evankeliumin käytäntöön laittamisesta, köyhien kuuntelemisesta ja auttamisesta. Nuoret ajoivat mopoillaan Rooman esikaupunkialueille tapaamaan köyhiä ihmisiä. Toiminta laajeni vähitellen monipuoliseksi italialaisten ja sittemmin myös maahanmuuttajien auttamiseksi.
SANT’EGIDION KESKUSPAIKKA Trasteveressa Roomassa on tuttu useille suomalaisille kirkon työntekijöille. Sinne on tehty lukuisia opintomatkoja ja solmittu ystävyyssuhteita.
Yhteisön keskeinen toimintatapa on rauhanvälittäminen. Yksi esimerkki on Mosambikin vuonna 1992 solmittu rauhansopimus. Sant’Egidion yhteisön edustajat toimivat sopimuksen välittäjänä.
Samaan aikaan kun hallituksen ja vapautusliikkeiden edustajat neuvottelivat Roomassa rauhanehdoista, läheisessä kirkossa rukoiltiin neuvottelujen onnistumisen puolesta.
– Rukouksella oli suurin merkitys rauhansopimuksen syntymiselle, Gialloreti sanoo.
Hän korostaa myös ruohonjuuritasolla tapahtuvaa rauhantyötä. Sant’Egidiolla on yhteisöjä muun muassa Moskovassa sekä Ukrainassa eri kaupungeissa.
– Venäjän hyökkäys koski yhteisöjemme jäseniä, perheenjäseniämme. Yritämme auttaa siinä, ettei viha valtaa alaa. Tätä työtä teemme sekä Venäjällä että Ukrainassa.
Kardinaali, Bolognan arkkipiispa Matteo Zuppi toimii paavi Franciscuksen rauhan erityislähettiläänä rauhan saamiseksi Ukrainaan. Myös kardinaali Zuppin tausta on Sant’Egidio -liikkeessä. Aikanaan hän muun muassa osallistui Mosambikin rauhaneuvotteluihin liikkeen edustajana.
GIALLORETIN MUKAAN elämme tunteiden valtaamaa aikaa, joka näkyy siinäkin, että ne kohdistuvat kerrallaan yhteen uutiseen.
– Tästä seuraa, että Ukraina oli hetken aikaa kaikkien mielessä. Nyt ajatukset ovat Gazassa. Samaan aikaan maailmassa on lukuisia muita kriisipesäkkeitä esimerkiksi Sudanissa, Jemenissä ja Keski-Afrikassa.
Gialloretin mukaan on tärkeää muistaa myös unohdetut sodat. Sant’Egidiossa niitä seurataan paikallisten ihmisten kautta.
– Rukoilemme yhteisöissämme eri maiden puolesta. Emme voi ratkaista maailman kaikkia ongelmia. Voimme kuitenkin rukoilla ja osaltamme pitää huolta, ettei vähemmän huomiota saavia maita unohdettaisi.
SUOMEN EKUMEENISEN Neuvoston ja luterilaisen kirkon järjestämässä seminaarissa Gialloreti puhui kodittomista. Hänen mukaansa Jeesuskin oli koditon kiertäessään paikkakunnalta toiselle.
– Kodittomien ihmisten yhteydessä ei pitäisi painottaa sanaa diakonia, vaan kirkon seinien ulkopuolella vaeltavien kirkon ihmisten tapaamista.
Kuulostaa sanoilla leikkimiseltä, mutta Gialloreti herättää ajatuksia siitä, ketkä lopulta ovat kirkko. Myös täällä Suomessa.
Hän lainasi paavi Franciscusta: ”Jeesus koputtaa kirkkomme ovella, ei päästäkseen sisälle, vaan päästäkseen ulos.”
Gialloreti sanoo sotien olevan juurisyy köyhyydelle ja sitä myöten pakolaisuudelle. Hän muistuttaa, ettei Syyriasta lähdetty pakolaisiksi ennen kuin siellä alkoi sota 14 vuotta sitten.
– Pakolaiset ovat tämän ajan tuskan ja kärsimyksen suurlähettiläitä. Heitä pitää kuunnella.
Ilmoita asiavirheestä