Tarja Halonen syntyi keskelle sota-aikaa jouluaattona 1943. Haastattelu tehdään lähes 80 vuotta myöhemmin Helsingin Hakaniemessä sijaitsevassa presidentti Tarja Halosen toimistossa. Eurooppa on jälleen sodassa.

– Lapsena näin pommitettuja taloja, mutta samalla olimme menossa kohti parempia aikoja. Vanhempieni sukupolvi paikkasi sitä minkä sota oli tuhonnut.

Kahden maailmansodan jälkeinen aika oli optimismin aikaa maailman muuttamisesta ja muuttumisesta parempaan suuntaan. Ajateltiin, ettei sota ole enää pätevä tapa ratkaista asioita Euroopassa.

– En usko, että monikaan uskoi aseellisen konfliktin palaavan Eurooppaan.

Tarja Halonen sanoo, että 1960-lukua varjosti kuitenkin ydinsodan pelko.

– Minäkin näin painajaisia ydinsodasta Suomessa.

Toisen maailmansodan jälkeen oli kuitenkin vahvistunut usko siihen, että asioita pystytään ratkomaan globaalisti. YK:n perustaminen oli yksi osa tätä ajattelua.

– Monet meistä 60-luvulla opiskelleista olimme mukana rauhanliikkeissä. Rauhantyön rinnalle tulivat ihmisoikeuksien edistäminen sekä kehitysyhteistyö, ”koko maailman halaaminen.”

– Meitä 1940-luvulla syntyneitä on syyllistetty aktiivisuudestamme rauhanliikkeissä. Jos uskoo vain pahaan, niin silloin toki voi sanoa, että mitä minä sanoin.

Halosen mukaan kovuudella ja asioiden näkemisellä pelkästään synkkinä voidaan menettää kuitenkin monta kehitysmahdollisuutta.

– Ei se ole syyllinen joka uskoi ja rakensi, vaan se joka rikkoi.

TARJA HALOSEN toimiston käytävän seinällä olevien valokuvien joukossa ei ole yhtään kuvaa tasavallan presidentin tapaamisesta Venäjää vuodesta 1999 pääministerinä ja presidenttinä johtaneen Vladimir Putinin kanssa. Sen sijaan seinällä on kaksi kuvaa tapaamisesta Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman kanssa.

– Minulta kysytään usein miten hyvin tunsin Vladimir Putinin ja mitä ajattelen hänestä nyt.

– Tunsin hänet sinä ajanjaksona kun toimin tasavallan presidenttinä. Silloin oli toinen aikakausi. Presidenttikauteni päättyessä vuonna 2012 lopetin kaiken yhteydenpidon häneen. Siirsin maan tavan mukaan kaikki sen tason kontaktit seuraajalleni.

Tarja Halosen mukaan ajatus yhtenäisestä Euroopasta oli aikanaan tärkeä myös Vladimir Putinille.

– Silloin kun minä olin Putinin kanssa tekemisissä, hänellä oli tarve tulla suureksi eurooppalaiseksi johtajaksi sekä palauttaa Venäjälle sen suurvalta-asema.

– En tiedä, missä vaiheessa kosto ja oma asema nousivat hänellä tärkeämmiksi. Historiankirjoitus paljastaa, mikä kaikki vaikutti nykytilanteen syntymiseen. Hyökkäyssota Ukrainaan on joka tapauksessa pitkään tulevaisuudessa suuri taakka Venäjälle.

Sodasta huolimatta Tarja Halosen mukaan pitää olla ymmärrystä erottaa venäläinen kulttuuri, esimerkiksi klassinen kirjallisuus ja musiikki, nyky-Venäjän toimista. Venäläistä kulttuuria ei tarvitse asettaa pannaan.

PRESIDENTTIKAUSIENSA AIKANA Tarja Halonen sanoo saaneensa arvostelua globaalien näköalojen esillä pitämisestä. Tasavallan presidenttinä sekä sen jälkeen hän on työskennellyt kestävän kehityksen ja sitä kautta kestävän rauhan hyväksi muun muassa YK:n eri toimielimissä.

– Sota Euroopassa vaikuttaa siihen, että Euroopassa on nyt vähemmän kiinnostusta kestävän kehityksen globaaleihin kysymyksiin.

Suomessakin kehitysyhteistyöhön osoitettujen varojen osuus bruttokansantulosta pienentyy entisestään uuden hallituksen myötä.

– Olemme laittamassa muita maita taakankantajiksi. Tavallaan se on Venäjän vika, mutta ei se muuta sitä, että muut maat joutuvat osavastuullisiksi.

Suomi on lännen itäisimpiä maita ja teki pitkään töitä samaistuakseen osaksi Pohjoismaita. Halonen muistuttaa siitä, että vahvuudestaan huolimatta Pohjoismaat eivät kuitenkaan pysty pelkästään itse päättämään omasta roolistaan maailmassa.

– Maailma ympärillä muuttuu. Muutos on nähtävissä niin Yhdysvalloissa, Aasiassa kuin monissa Afrikan maissa.

Muutos näkyy myös Euroopassa, esimerkiksi Euroopan Unionin nopeassa laajentumisessa. Samalla EU talouskysymysten rinnalla painottaa yhä enemmän esimerkiksi yhteistä turvallisuuspolitiikka.

– Eurooppa on nyt sodan seurauksena osin sivussa kestävän kehityksen kysymyksistä, mutta toisaalta maanosamme ei ole koko kehityksen avain. Muu maailma ei pysähdy siihen, ettei Eurooppa ole mukana.

– Kansainvälisissä kokouksissa minulle on sanottu, että teillä on nyt tämä sota Euroopassa. Mutta kun maailmassa ovat ne kaikki muutkin sodat.

Esimerkiksi Myanmarissa aseellisissa konflikteissa kuoli viime vuonna noin 20 000 ihmistä. Syyriassa 13 vuotta kestäneen sisällissodan aikana on menehtynyt 614 000 ihmistä. Etiopian pohjoisosissa Tigrayn alueella käydyissä taisteluissa ja sodankäynnin seurauksena kuoli parin vuoden aikana arvioiden mukaan jopa 600 000 ihmistä.

YKSI MYÖS Suomessa näkyvä muutos on mielipiteiden jyrkentyminen, jota sosiaalinen media on entisestään voimistanut.

Presidentti Tarja Halonen on mukana Twitterissä, nykyiseltä nimeltään X-palvelu.

– Monesti Twitteriä seuratessa tekisi mieli kysyä, että puhuisitko näin myös isoäitisi kuulleen? Aiemmin oltiin hienotunteisimpia, nyt haistatellaan herkemmin sekä entiselle presidentille että omalle kaverille.

Lisäksi sosiaalinen media heijastuu Tarja Halosen mukaan liiaksikin perinteiseen mediaan.

– Analyyttisempi keskustelu esimerkiksi rauhan- ja kehityksen kysymyksistä käydään sellaisten yhteisöjen kuten Sadankomitean tai YK-järjestöjen julkaisuissa. Ne pyrkivät taustoittamaan ja valottamaan laajemmin kysymyksiä.

– Ymmärrän hyvin niitä ihmisiä, jotka lähtevät pois Twitteristä, mutta minä olen toistaiseksi päättänyt pysyä siellä. Se on edelleen oikotie osallistua keskusteluun ohitse perinteisen median.

VENÄJÄN HYÖKÄTTYÄ Ukrainaan Tarja Halosen mielipide Natoon liittymisestä muuttui myönteiseksi.

– Tässä toimin kuten iso osa suomalaisista mukaan lukien seuraajani.

Hänen mielestään Suomen poliittinen johto selvisi ylipäätään hyvin viime vuosien myllerryksissä, esimerkiksi muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

Myönteistä Nato-kantaa ihmetelleille tuttavilleen Tarja Halonen sanoi, että Natoon kannattaa mennä ja erityisesti siellä tarvitaan myös rauhanliikkeitä. Se ei ole pelkästään sotilasliitto, vaan laajempi liitto.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ei loppunut muutamassa kuukaudessa kuten optimistisimmissa arvioissa oletettiin.

Presidentti Tarja Halonen muistuttaa siitä, etteivät muutokset parempaan yleensäkään ole nopeita. Tästä esimerkkeinä ovat Etelä-Korean ja Pohjois-Korean tilanne, tai kenraali Augusto Pinochetin valtakauden pituus Chilessä. Rauha on useimmiten hidas prosessi.

Toimiston ikkunalaudalla valkoisten orkideojen vieressä on yksi esimerkki sinnikkäästä rauhaan vaikuttamisesta. Ikkunalaudalla on väkivallattoman vastarinnan kehittäjän Mahatma Gandhin patsas.

Tarja Halosen mukaan rauhan puolesta puhuminen ja sen eteen toimiminen edellyttää näinä aikoina erityistä rohkeutta koska täytyy kulkea vastavirtaan.

– Silloin kun rauhanliikkeitä eniten tarvitaan, ne ovat vähiten voimissaan.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!