Läntinen maailma on kohissut viime aikoina siitä, että jotkut muslimimiehet eivät kättele naisia missään tilanteissa. Islamin tutkija, Helsingin yliopiston dosentti Irmeli Perho sanoo, että kyse ei ole suoraan uskonnon säätelemästä asiasta vaan kulttuurieroista. Hän arvioi, että voimakas reagointi asiaan johtuu perustavanlaatuisesta väärinymmärryksestä.
Jos länsimainen nainen ojentaa kätensä eikä mies tartu siihen, nainen kokee tulevansa torjutuksi. Siitä seuraa loukkaantuminen ja ärtymys.
– Miehen näkökulmasta kyse on kuitenkin kunnioituksesta naista ja hänen fyysistä koskemattomuuttaan kohtaan. Joissakin kulttuureissa naisten ja miesten maailmat pidetään niin erillään, että koskeminen olisi loukkaus, Perho sanoo.
Perhon mukaan kättelemättömyyteen ei liity ajatusta naisen vähempiarvoisuudesta tai ohittamisesta. Tervehtimistilanteessa mies laittaa kättelykäden sydämensä päälle, katsoo naista silmiin ja huomioi hänet yhtä lailla kuin miehen, jota kättelee tavalliseen tapaan.
Perhon mukaan fyysisestä kosketuksesta pidättäytyminen sukupuolten välillä ei perustu Koraaniin. Taustalla on kuitenkin islamin opetus siitä, että avioliiton ulkopuoliset sukupuoliset suhteet ovat ehdottoman kiellettyjä. Tietyissä muslimimaissa yhteiskunta varmistelee miesten ja naisten maailmojen lähes täydellisellä erottamisella, ettei tällaisia suhteita pääsisi syntymään.
Julkiset normit taas korostuneet islamilaisessa maailmassa
Uskonnollisen normiston mukainen elämäntapa on Perhon mukaan korostunut islamilaisessa maailmassa jälleen 1980-luvulta eteenpäin, useiden vuosikymmenten maallistuneemman kauden jälkeen. Maallistuneemmalla kaudella islamia pidettiin yksityisasiana. Nykyisin sen halutaan taas näkyvän tavoissa myös julkisesti.
– Kättelemisen välttäminen on havaintojeni mukaan nyt paljon yleisempää kuin vaikkapa 15 vuotta sitten. Toki kyse on aina yksilöiden ratkaisuista. Monet kansainvälisissä tehtävissä toimivat muslimimiehet esimerkiksi kättelevät myös naisia. Tavoissa on lisäksi eroja, jotka liittyvät vaikkapa koulutustasoon, perhetaustaan ja sosiaaliseen asemaan, Perho sanoo.
Islamin tutkimuksen emeritusprofessorin Heikki Palvan havainnot ovat samansuuntaisia. Vieraillessaan Arabimaissa hän ei ole koskaan törmännyt kättelyrajoituksiin beduiinien keskuudessa. Myös kaupungissa asuvat akateemiset ihmiset kättelevät vieraita sujuvasti yli sukupuolirajojen.
– Joissakin piireissä kättelykielto voi olla tärkeä. Kyse on paikalliskulttuurin ja perhekulttuurin korostuksista. Samoin kuin naisten ympärileikkaus, myös kättelysäännökset ovat nimenomaan kulttuurinen ilmiö, eivät uskonnollinen. Toki voi olla, että jostakin Muhammedin nimiin laitetuista kymmenistä tuhansista traditiolauseista kättelykieltokin löytyy, Palva sanoo.
Maassa maan tavalla – mutta millä niistä?
Länsimaisten ihmisten loukkaantuneisuus naisten kättelemättä jättämisestä on voimistanut puhetta, jossa vaaditaan maahanmuuttajia elämään ja käyttäytymään maassa maan tavalla.
Irmeli Perhon mielestä tähän argumenttiin pitäisi tarttua suuremmissa kysymyksissä. Sen sijaan pienissä pukeutumis- tai tapakulttuurikysymyksissä ihmisten pitäisi antaa rauhassa noudattaa heille luontevia käytäntöjä.
– Kaikkien pitää kunnioittaa asuinmaansa lakeja, ja tästä ei voida poiketa. Maan tapaan vetoaminen pitäisi rajoittaa tähän. Noin muutoin ajatus yhdestä kulttuurisesta maan tavasta jonkin valtion sisällä on aika teoreettinen. Kulttuurit ovat monimuotoisia, ja yhden valtion sisällä voi olla todella monia maan tapoja, Perho sanoo.
Kuva: Freeimages
Lue myös:
Kättelemättä jättäminen kuohuttaa nyt Ruotsissa
Sveitsi kohisee – muslimioppilaat eivät kätelleet naisopettajaa
Ari Hukari: Olemme kirkkona heikko uskontodialogissa islamin kanssa