Sveitsissä on syntynyt vilkas keskustelu siitä, että maan pohjoisosassa Bernin kantonin Therwillissä sijaitseva koulu on sallinut kahden miespuolisen muslimioppilaan olla kättelemättä naispuolista opettajaa. Asiasta kertoo Sveitsin lehtien lisäksi Ecumenical News.
Sveitsissä on tapana, että opettaja kättelee oppilaansa tunnin alussa ja lopussa. Mainittujen muslimioppilaiden mukaan islam kieltää eri sukupuolta olevia koskettamasta toisiaan. Eräänlaisena kompromissina näiden muslimioppilaiden tarvitse kätellä koulussa nyt myöskään miesopettajiaan.
Sveitsin hallitus on arvostellut koulussa tehtyä päätöstä. Sveitsin oikeusministeri Simonetta Sommaruga on korostanut Neue Zürcher Zeitungin haastattelussa, että kättely on osa sveitsiläistä kulttuuria.
Samoin Sveitsin opettajien ammattiliitto on arvostellut päätöstä toteamalla, että samojen sääntöjen pitäisi koskea kaikkia. Ammattiliiton puheenjohtaja muistuttaa, että kyseisille oppilaille annetaan väärä viesti. He joutuvat joka tapauksessa tulevassa elämässään esimerkiksi työpaikoilla kättelemään paljon sekä mies- että naispuolisia kollegoitaan.
Joidenkin konservatiivisten muslimien mukaan naisen kättelemättömyys on kunnioituksen osoitus. Sveitsin islamilaisten organisaatioiden liitto on ilmoittanut, että miehen ja naisen kättely on teologisesti sallittua.
Kenen pelisäännöt ovat voimassa?
Tampereen hiippakunnan dekaani, teologian tohtori Ari Hukarin mukaan Sveitsin tapaus on esimerkki siitä, minkälaisia kysymyksiä eurooppalaisissa yhteiskunnissa nousee maahanmuuton myötä. Eri uskontokunnista tulevilla ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä, mikä on oikein ja sopivaa.
– Sosiaalisen kanssakäymisen koodistossa on kysymys siitä, kumman osapuolen – tässä tapauksessa länsimais-kristillisen vai islamilaisen – pelisääntöjä noudatetaan, Hukari toteaa.
Islamia tutkineen sekä monissa Lähi-idän islamilaisissa maissa opiskelleen ja työskennelleen Hukarin mukaan länsimaisessa yhteiskunnassa on ajateltu, että uskonnollinen koodisto on rajoitettu yksityisyyden ja kodin piiriin. Koulujen kaltaista julkista tilaa taas on pidetty neutraalina.
– Kun muslimipopulaatiot Euroopassa kasvavat, tulee ongelmalliseksi, kumman pelikentällä ollaan. Länsimaisille ihmisille julkinen tila voi olla neutraali. Kun joku sitten tuo sinne oman yksityisen sfäärinsä uskonnollista säännöstöä, tilanne voi tulla ongelmalliseksi.
Hukari korostaa, että ainoa tie selvitä tällaisista tilanteista on neuvottelu, eli dialogi.
– On kyse sitten miesten ja naisten kättelystä, krusifiksista luokan seinällä tai jonkun muslimioppilaan hunnusta, näistä asioista on pystyttävä yhdessä sopimaan, Ari Hukari sanoo.
Kuva: Tampereen hiippakuntadekaani Ari Hukari. Kuva Emilia Karhu.