Istuntokauden viimeisessä kirkolliskokouksessa käsiteltiin esitystä, jossa ehdotettiin muutettavaksi kirkkolakia ja kirkkojärjestystä siten, että niihin lisätään säännökset diakonaatista. Kirkolliskokous päätti lähettää esityksen lakivaliokunnan mietinnön mukaisesti valmisteltavaksi kirkkohallitukseen.
Diakonaatti tarkoittaa kirkon hengelliseen virkaan kuuluvaa, papin virasta erillistä palveluvirkaa. Diakonaattiin voitaisiin vihkiä tiettyihin ammattiryhmiin kuuluvat henkilöt. Vihkimys diakonaattiin antaisi vihittävälle laajemmat hengelliset oikeudet kuin hänellä on kirkon jäsenenä. Hän saisi esimerkiksi kirkkoherran luvalla saarnata jumalanpalveluksissa ja avustaa ehtoollisen jakamisessa.
– Lakivaliokunta pitää diakonaattia tärkeänä ja toteuttamisen arvoisena. Monissa paikoissa odotettiin, että diakonaatti toteutuisi tämän kirkolliskokouksen aikana. Esitys vaatii kuitenkin muutoksia ja siksi valiokunta esittää että esitys palautetaan kirkkohallitukselle valmisteltavaksi”, totesi lakiasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pirjo Pyhäjärvi.
Mietinnössä tuotiin esiin esimerkiksi käsitteiden selkiyttämistä, diakonaattiin liitettävien työntekijäryhmien määrittelyä, vihkimystä kelpoisuusehtona ja mahdollista eroa vihkimysvirasta sekä piispallista kaitsentaa.
– Diakonaatin uudistus on prosessi, joka nousee kirkon hengellisestä itseymmärryksestä. Tietä on etsitty pikkuhiljaa. Kirkkohallituksen esityksessä oli keskeneräisyyttä, siksi esitetään jatkovalmistelua. Viran hengellistä luonnetta painottaville näkökulmille on annettava jatkovalmistelussa riittävästi arvoa, sanoi piispa Matti Repo.
Diakonaatista on kirkossa keskusteltu jo 1970-luvulta lähtien.