Kirkkoherra valitaan tulevaisuudessa edelleen välittömällä eli kansanvaalilla. Seurakunnilla on kuitenkin oikeus pyytää välillistä vaalia. Ylimääräinen vaalisijaa sen sijaan jää historiaan.
Kirkolliskokous hyväksyi kirkkohallituksen esityksen kirkkoherran vaalitavan muutoksesta.
Suurin uudistus on ylimääräisestä vaalisijasta luopuminen välittömässä vaalissa. Ylimääräinen vaalisija on toisinaan aiheuittanut pahaa verta ja jälkipuheita kirkkoherranvaaleissa, sillä äänikynnyksen vuoksi valituksi tullut varsinainen ehdokas on voinut saada huomattavasti vähemmän ääniä kuin ylimääräisellä sijalla ollut ehdokas.
Kirkkohallituksen alkuperäisessä esityksessä kirkkoherranvaalista haluttiin tehdä välillinen.
Edustaja Jukka Huttunen oli hämmentynyt esityksen saamasta käsittelystä kirkolliskokouksessa ja sen lakivaliokunnassa.
– Takkia lähdettiin tekemään ja tuluskukkaro tuli. Alkuperäisestä aloitteesta ei ole paljonkaan jäljellä, Huttunen sanoi
– Kuinka moni uskoo, että tämä mahdollinen laki tulee kovin runsaaseen käyttöön. Jättää varsin kummallisen, ellei pahan maun suuhun, että äänestys kaapataan kansalta. Välillisen vaalin käytön rima nousee niin korkealle, etten usko kovinkaan monen seurakunnan sitä käyttävän, Huttunen perusteli.
Edustaja Timo Sahi puolestaan totesi, että kyseessä paljon enemmän kuin tuluskukkaro.
– On kysymys, viedäänkö kirkkoherran vaalia eteenpäin vai ei. Lakivaliokunta on huolella kuunnellut asiantuntijoita. Molemmat vaalitavat ovat periaatteessa yhtä mahdollisia ja demokraattisia. On pitkälti tarkoituksenmukaisuuskysymys, kumpaa vaalitapaa käytetään, Sahi sanoi.