
Suomen lähetyslentäjät on aloittamassa toiminnan lounaisen Tyynenmeren alueella. Vuoden vaihteessa järjestön Tansaniassa työskentelevät kaksi työntekijää siirtyvät Papua-Uuteen-Guineaan kuuluvan Bougainvillen itsehallintohalueelle. Kolmas työntekijä jatkaa edelleen Etelä-Sudanissa.
Toiminnanjohtaja Janne Ropponen kertoo, että lähetyslentäjien kansainvälinen katto-organisaatio MAF International on toiminut jo pitkään Papua-Uudessa-Guineassa. Suomalaisten panostusta tarvitaan erityisesti saarivaltion itäosassa sijaitsevassa Bougainvillessa.
– Saaren tiestö on harvalukuinen ja huonokuntoinen. Apu menee parhaiten perille lentämällä.

Tilannetta Etelä-Sudanissa Ropponen puolestaan kuvaa hirvittäväksi. Siellä on kodeistaan joutunut lähtemään yli 12 miljoonaa ihmistä. Humanitaarisen ja kiireellisen avun tarve on valtava.
Sodan seurauksena on menetetty miljoonia peltohehtaareita.
– Alueella on sodan takia poissa viljelyskäytöstä Sveitsin kokoinen alue. Esimerkiksi kastelujärjestelmiä on tuhoutunut tai vaurioitunut. Todennäköisiä joukkohautoja on niin paljon, että ne näkyvät avaruuteen asti.
LÄHETYSLENTÄJIEN TOIMINTA palautuu toisen maailmansodan kokemuksiin. Useat lentäjät toivoivat, että voisivat sodan tuhojen jälkeen jatkaa lentämistä elämän ja toivon lähettiläinä
Kansainvälinen järjestö perustettiinkin heti sodan jälkeen vuonna 1945, ja Suomen lähetyslentäjät (MAF Suomi) vuonna 1976. Suomen järjestö täyttää tänä vuonna siis 50 vuotta.
Lähetyslentäjät vievät koneissaan tiettömien taipaleiden taakse ruokaa, lääkintätarvikkeita, hygieniatuotteita ja postia. Nämä kaikki ovat tärkeitä, mutta niiden lisäksi paikalle kuljetetaan vieläkin tärkeämpää: auttavia ihmisiä.
– Esimerkiksi Tansaniassa on hoidettu 15 000 neuvola-asiaa vuosittain kentällä puskissa. Se vaatii läsnäoloa tarvikkeiden lisäksi.
Miksi toiminta Tansaniassa lopetetaan?
– Kyllä sielläkin apua tarvitaan edelleen, mutta muualla avun tarve on vielä suurempi.

Ropponen kertoo, että lähetyslentäjät pyrkivät käyttämään toiminnassaan mahdollisimman paljon paikallista työvoimaa. Suomalaisia toivotaan kuitenkin entistä enemmän mukaan toimintaan. Tarvetta on lentäjistä, mekaanikoista ja lähes kaikesta muusta ammattitaidosta, jota lentoyhtiössä esiintyy.
– Kabiinihenkilökuntaa meillä ei kuitenkaan ole.
VOIMAKKAASTI KOHONNEET polttoaineiden hinnat ovat kasvattaneet kustannuksia, ja lentoja on jouduttu priorisoimaan.
Ukrainan sodan myötä erilaiset miehittämättömät alukset ovat nousseet sodankäynnin keskiöön. Droonit lentävät ja robotit vievät räjähteitä maata pitkin etäohjauksella. Voisivatko lähetyslentäjät hyödyntää tätä uutta teknologiaa?
– Selvitystyötä on tehty ja pienimuotoisia kokeiluja on ollut. Tavaroiden perille saamisessa drooneja voidaan varmaan käyttää, mutta kun pitää saada ihminen auttamaan, ei se ainakaan vielä onnistu drooneilla.
MAF Suomi järjestää vuosittain ekologisen lentämisen kansainvälisen konferenssin, ja tavoitteena on hankkia sähkökäyttöinen koulutuslentokone. Toiminnanjohtaja Janne Ropposen mukaan järjestö tekee aktiivisesti työtä sen eteen, että toiminnan hiilijalanjälki olisi mahdollisimman pieni. Hän muistuttaa, että avun saaminen perille on kuitenkin kaikista tärkeintä.
– Jos fossiilisia polttoaineita johonkin pitäisi käyttää, niin toisten ihmisten auttamiseen.
Lue lisää avustustyöstä:
Lentokoneella Tsunamin avustustyössä
Ilmoita asiavirheestä
