Perustuslain mukaan jokaisella on uskonnonvapaus. Laki edeltävä esitys tarkentaa:
Ehdotettu säännös ei siten voi esimerkiksi oikeuttaa missään olosuhteissa ihmissyksilöiden silpomista, kuten naisten ympärileikkausta, huolimatta tällaisen toimenpiteen mahdollisesta yhteydestä johonkin uskonnolliseen suuntaukseen.
Poikien osalta perustelut vaikenevat, joten asia jää oikeuskäytännön varaan.
Tampereen käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2006 isän maksamaan korvauksia mutta ei tuominnut sakkoja, koska katsoi oikeustilan epäselväksi. Turun hovioikeus vapautti korvauksistakin. Lopulta Korkein oikeus totesi ensin että ei käy,
Vaikka lapsen huoltajilla on perusoikeustasolla suojattu oikeus lapsen uskonnon mukaiseen kasvatukseen, siitä ei sinänsä voida johtaa perustetta kajota lapsen ruumiilliseen koskemattomuuteen – –
mutta tarkensi sitten että käypäs,
– – voidaan arvioida olevan myönteistä merkitystä nimenomaan leikattavan pojan itsensä, hänen identiteettinsä kehittymisen sekä uskonnolliseen ja sosiaaliseen yhteisöönsä kiinnittymisen kannalta. – – voidaan pitää lapsen kokonaisedun kannalta puolustettavana – –
Epäsuorasti KKO antanee ymmärtää, että ympärileikkaus on kielletty jos sen tekee sellaisen uskonnon nimissä, jonka kannattajia on Suomessa vain muutama. Silloinhan ei ole ”sosiaalista yhteisöä”. (Tuomio kokonaan löytyy osoitteesta http://www.uskonnonvapaus.fi/2006/ymparileikkaus.html )
Tulisiko uskonnonvapauden ohittaa lapsen oikeus koskemattomuuteen? Miksi sukupuolia kohdellaan eri tavoin?
”Miksi sukupuolia kohdellaan eri tavoin?” blogisti
Ottamatta laajempaa kantaa ympärilekikkaukseen voisi ajatella, että erilainen suhtautuminen sukupuolen perusteella saattaisi johtua toimenpiteen jälkivaikutuksista lapsen fyysiseen elämään. Tytöillä leikkauksen seuraukset voivat aiheuttaa ongelmia virtsaamisen, kuukautisvuodon ulospääsyn ja ennenkaikkea synnytyksen yhteydessä. Tytöille operaatiosta ei ole mitään hyötyä, mutta haittaa/kipua koko elämän ajaksi sitäkin enemmän.
Aihe on ilmassa tällä hetkellä, sillä esim. Adressit.com-sivulla kerättään nimiä poikien ympärileikkauksen sallimiseksi: Toistaiseksi allekirjoituksia on vain hieman yli 400.
http://www.adressit.com/poikien_ymparileikkaus_tulee_sallia_suomessa
Poikien ympärileikkauksen kieltämisen ongelma on juuri se, minkä KO itsekin totesi: ”hänen identiteettinsä kehittymisen sekä uskonnolliseen ja sosiaaliseen yhteisöönsä kiinnittymisen kannalta. – – voidaan pitää lapsen kokonaisedun kannalta puolustettavana”.
Juutalaisuudessa poikien ympärileikkaus määrittelee hänen juutalaisen identiteettinsä (1 Moos 17:9-14). Tyttöjä tämä säädös ei koske. Mutta ilman ympärileikkausta ei voi olla juutalainen mies.
Aivan kuten ilman kastetta ei kukaan voi olla kristitty (tämä koskee luonnollisesti yhtä hyvin miehiä kuin naisiakin). Pitäisikö lapsikastekin kriminalisoida em. perustein: se loukkaa lapsen fyysistä koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta?
Jos poikien ympärileikkaus kriminalisoidaan, juutalaisuus uskontona lakkaa olemasta tai se joutuu painumaan maan alle. Sama koskee lapsikastetta ja kristinuskoa. Olisiko se tavoiteltava asiaintila?
Islamissa poikien ympärileikkaus ei perustu Koraaniin, koska Koraanissa ei ole ainuttakaan säädöstä asiasta. Islamilainen perimätieto (hadith) edellyttää tätä, mutta Koraani ei.
Onko muslimimiesten identiteetti sidoksissa ympärileikkaukseen, on tietysti vain muslimien itsensä määriteltävissä. Luulenpa, että asiassa on erilaisia näkemyksiä juuri siksi, että Koraanissa asiasta ei ole säädetty.
Jos asiaa tarkastellaan ihmisoikeuksien näkökulmasta, joudutaan KO:n tavoin pattitilanteeseen: toisaalta – toisaalta. Ratkaisevaa on, minkä painoarvon annamme uskonnonvapaudelle ja ihmisen identiteetin oikeutukselle verrattuna oikeuteen fyysisestä koskemattomuudesta.
Lienee selvää, että tässä kysymyksessä mielipiteet ja argumentit jakautuvat em. perusteilla. Jos yhteisymmärrystä ja kompromissia ei synny, jollain on aina paha olla ja joku kokee aina oikeuksiaan loukattavan.
Länsimaisen demokratian ja tasa-arvon ongelma taitaa olla siinä, että kaikkia ei voi mitenkään miellyttää, jos yhden ihmisoikeus on toiselle ihmisoikeusloukkaus.
Lääketieteellisissä argumenteissa – kun asiaa olen jonkun verran itsekin tutkinut – argumentit jakautuvat juuri em. perustein puolesta ja vastaan. Lääkärien ”objektiivisuus” katoa ideologisiin intohimoihin, joista lääkärit ja tutkijatkaan eivät ole vapaita.
Olisiko vuoropuhelusta apua demagogian sijaan..?