Kirkko on syntisten sairaala ja evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta on lääke tähän sairauteen. Jeesus tuli pelastamaan ainoastaan syntisiä. Jumalan laki osoittaa meidät jokaisen syntiseksi. Ilman Jeesusta kukaan ei pääse Taivaisiin. Jeesus kysyy meiltä jokaiselta, haluatko tulla terveeksi?
Juha, kuvassasi on rukoileva ihminen. Jeesus opetti meitä rukoilemaan sen puolesta, että Jumalan hyvä tahto toteutuisi myös maan päällä. Miten me pääsisimme siihen? Eikö se käsien ristimisen lisäksi edellytä myös käsien työtä? Eikö se ole meidän pyhä tehtävämme?
Heikki, Pyhä Henki auttaa näkemään itsemme ja lähimmäisemme. Meistä jokainen voi omalla paikalla tehdä jotain lähimmäisten hyväksi. Kiitos kommentista.
Ora et labora. Rukoile ja tee työtä.
Juha nostaa usein esiin tällaisia perustavaa laatua olevia kysymyksiä joihin itsestään selvä vastaus löytyy jo kysymyksestä. Ei siinä mitään. Hyvä se on välillä pysähtyä miettimään mahdollista omaa ylpeyttään . Ongelmana on harvoin ylpeys muuten kun on saavuttanut jonkin päämäärän pikkuasioissa. Eiköhän monet tunne itsensä enemmänkin kelvottomaksi siitä että ei ole paljoakaan ylpeilemisen aiheita.
Ylpeys on tilapäinen palkkio hyvistä suorituksista. Joku voi olla ylpeä olemisestaan ja miksi ei? Heillä on varmasti hyvät syynsä siihen.
Harvoin asianomainen itse kokee ylpeyden sairaudeksi ja synniksi josta pitäisi parantua. Mutta kateellinen ympäristö sitä useammin ja moralisoi ylpeitä vastaan kun ne luulevat olevansa jotakin.
Ylpeyttä pelätään kristillisissä piireissä koska pelätään että se tekisi jostakin itseriittoisen. Se vaara on tietenkin olemassa mutta yleensä elämä ottaa liian ylpeiltä luulot pois.
Markku, kiitos kommentista. Toki ylpeyttä voi olla monen laista. Tunnistammeko tunteemme? Hyväksymmekö Jumalan tahdon?
Juha kysyy että hyväksymmekö Jumalan tahdon? Tässä on kaksi vaikeutta. Ensiksi löytää jostakin esimerkkejä Jumalan tahdosta ja toiseksi se , että olemme varuillamme kaikkea mihin kohdistuvaa vaikutusta vastaan. Myös ja ennen kaikkea sellaisia vaatimuksia vastaan jotka haluavat meidän alistuvan vaikuttajan tahtoon. Pelko on oman identiteetin menetyksen pelko alistumisen seurauksena.
Jumalan sanasta löytyy Jumalan tahto. Joudumme luopumaan oman tahdon seuraamisesta, kun seuraamme Jumalan tahtoa.
Saa olla aika varovainen hakiessaan Jumalan tahtoa Raamatusta. Mooseksen laissa on joitakin liian raakoja rangaistuksia.
Jeesuksen pitämästä Vuorisaarnasta on hyvä aloittaa. Sen jälkeen lukea Uusi Testamentti ja sitten Vanha Testamentti. Sääli, jos ei löydä Jumalan tahtoa.
Järjestys on varmaan kelvollinen seurattavaksi. Se ei poista varovaisen harkinnan tarvetta.
Tahdotko tulla terveeksi? Ensi kuulemalta voi kysymys tuntua turhalta, mutta tarkemmin ajatellen se ei ole turha. Vammautuneelle ihmiselle saattaa vammaisuus tulla niin olennaiseksi osaksi minäkäsitystä, että tilanteen muuttuminen voi pelottaa. Vamman paraneminen kun väistämättä merkitsee perusteellista elämänmuutosta. Tämä selittää sen, että moni pelkää Jeesuksen kohtaamista, sillä jos Vapahtaja todella kohdataan, elämä muuttuu. Tosin on muistettava, että tässä elämässä emme tule synnittömiksi. Jostakin paheesta voimme päästä irtautumaan ihan kokonaankin, mutta jotakin muuta tulee aina tilalle. Synnittömyys toteutuu vasta tulevan maailman elämässä.
Kiitos Yrjö hyvästä kommentista. Minä ajattelen, että kun ihminen haluaa tulla terveeksi on sama asia kuin haluaa synnyit anteeksi. Eli uskotaan Herraan Jeesukseen Kristukseen.
Halusivatko Jeesuksen ajan fariseukset ’tulla terveiksi’? Epäilen, että aika harva, koska he jo uskoivat olevansa terveitä. Entä nykypäivän fariseukset? Olisiko sama juttu?
Ja kun fariseukset sen näkivät, sanoivat he hänen opetuslapsilleen: ”Miksi teidän opettajanne syö publikaanien ja syntisten kanssa?” Mutta kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: ’Laupeutta minä tahdon enkä uhria’. Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä.” (Matt. 9:11-13 / FB38)
Eikö siis voi olla armahdettu ja ylpeä (vaikka siitä armahdettujen joukkoon kuulumisesta ja tulevasta taivaspaikasta). Jossain hurskasten kokouksisissa aistii selvästi uskoon tulemisen ylpeyttä. Sitä toistetaan yhä uudelleen ja uudelleen, ikään kuin omana tekona.
Missä kokouksissa tapaat käydä?
Olen tutustunut seurakuntien kirjoon, luterilaisen kirkon herätysliikkeisiin, kuten myös ns, vapaisiin suuntiin. Aika monet ovat sisäänlämpiäviä ja ulosrajaavia. Yhteistä niille on oikeassa olemisen eetos.
Mitä etsit kiertomatkallasi? Oletko lukenut C S Lewisin Paholaisen kirjeopiston? Jos olet mitä ajattelet siitä?
”Oikeassa olemisen eetos.” No tietysti. Hengelliset yhteisöt ovat totuusyhteisöjä, joilla on tietyistä asioista yhteinen ymmärrys. Niihin kuuluminen on vapaaehtoista ja vastaavat hengelliseen tarpeeseen. Yleishumaanit yhteisöt ovat erikseen.
Se, joka huomaa olevansa väärässä, muuttaa mielipiteensä ja kas, hän on taas oikeassa. On siis luonnollista, että mikään arvoyhteisö ei voi myöntää olevansa väärässä, koska silloin se menettää olemassaolon oikeutensa. Vaikka ulkopuolelta tuo olemassaolon oikeus voidaankin kiistää, on pidettävä kiinni omista arvoista silläkin uhalla että joutuu vainotoimenpiteiden kohteeksi.
Olen lukenut kirjan kauan sitten niin kuin muutkin Lewisin kirjat. Suurimman vaikutuksen teki Suuri Avioero.
”Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi.
Silmä on ruumiin lamppu. Jos siis silmäsi on terve, niin koko sinun ruumiisi on valaistu. Mutta jos silmäsi on viallinen, niin koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys” Matt.6:21-23
Jos siis se valo, joka meissä on, on pimeyttä…
Missä meidän aarre on? Mikä on meidän valomme? Oma ymmärrys?
Voiko ihmisen oma ymmärrys olla täysin sokea ja väärässä ja vielä suosittella ymmärrystään kaikille parhaana mahdollisena hyvänä?
Jos siis ihmisen ymmärrys on väärä, niin kuka sen voi suoristaa, jos ihminen pitää sitä itse oikeana?
Ismo Malinen kyselet hyvin:””Voiko ihmisen oma ymmärrys olla täysin sokea ja väärässä ja vielä suosittella ymmärrystään kaikille parhaana mahdollisena hyvänä?””
Mietippä nyt esim jo Pietaria, hän sai opetusta Jeesukselta, silti hän ylpeänä väitteli Jeesuksen kanssa eki kun sanoi seuraavansa Jeesusta niin kun jeesus sanoi hänen kieltävän niin yhä ponnekkaammin Pietari uhosi jopa kuolemaan asti. Miksei siis Pietari ymmärtänyt Jeesuksen sanoja?
Entäpä juutalaiset, he ristiinnaulitsivat Jeesuksen, siis eivät todellakaan ymmärtäneet jeesuksen sanoja vaan pitivät isiltä perittyä omaa uskoaan oikeana ja taistelvat senpuolesta jopa murhaten kuten Paavali.
Entäpä kuinka tänäpäivänä puolustaako joku vielä omaa isiltä perittyään uskoaan jonka historiasta näkyy selkeästi väkivalta, pakottaminen jopa vainot?
Matt. 11:25
Siihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.
Ismo, kiitos hyvistä kommenteista. Laki ja evankeliumi.
Ari, luulen että puhut nyt uskonnoista yleensä, ne ovat ihmisten keksimiä, niiden taholta on varmasti tapettu ja valtaa käytetty väärin ja monesti uskonnon nimissä.
On hyvä osata erottaa Luottamus Jumalaan (Usko) ja uskonto, joka on ihmisen muotomenoja, kuitteja pokkurointia jonkun suuremman miellyttämiseksi jne.
On hyvä pitää mielessä, että uskovaiset ihmiset surmauttivat myös Jeesuksen ja oikein virkavallan avustamana… Raamatusta ei muuten löydy sanaa uskonto…