Niin myös kuolleitten ylösnousemus: se kylvetään turmeluksessa ja nousee ylös turmelematonna, se kylvetään huonona ja nousee ylös kunniassa, se kylvetään heikkoudessa ja nousee ylös väkevyydessä, se kylvetään luonnollinen ruumis ja nousee hengellinen ruumis. Meillä on luonnollinen ruumis, on myös hengellinen ruumis. (1. Kor. 15:42-44/Biblia)
Miksi ruumiimme pitää kuolla ennen ylösnousemusta?
Miten voimme olla varmoja, että meidät herätetään viimeisenä päivänä?
Miten on mahdollista, että sielu palaa ruumiiseen ylösnousemuksessa?
Minkälainen on ruumiimme, joka nousee Taivaaseen?
Missä on voittosi, kuolema? Missä on pistimesi, kuolema? Kuoleman pistin on synti, ja synnin voimana on laki. (1. Kor. 15:55-56/Kr1992); Paavali kirjoitti edellä pistimestä, mistä siinä on kysymys?
Minkälainen olisi uskomme, jos ruumiin ylösnousemista ei olisi?
Kaikki julkaistut blogini:
Emme palaa ruumiiseemme vaan nousemme hengellisessä ruumiissa. Niinhän tuossa lainauksessa sanotaan. Ruumiin ja sielun ymmärtäminen kahdeksi eri asiaksi on oikeastaan kreikkalaista filosofiaa. Raamatussa sanotaan (33/38 käännös): ”Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.” Nyt olemme maan tomun ja elämän hengen muodostamia eläviä sieluja, sitten jotain muuta.
Martti Pentti, kiitos kommentista. Kolmannessa uskonkohdassa puhutaan ruumiin ylösnousemisesta. Uskotko sen?
1. Kor. 15:44 käyttää 33/38 käännöksessä sanaa ’sielullinen’ merkityksessä, joka on käännetty 93 sanalla ’ajallinen’. Se, mikä ihmisessä on ikuista, ei ole sielu, psyyke, vaan Jumalalta saatu henki, pneuma.
Martti Pentti, nyt en ihan saa kiinni mitä ajattelet. Tarkoitatko, että sielusi kuolee, kun maallinen vaellus päättyy? Tarkoitatko, että viimeisellä tuomiolla kaikilta ihmisiltä puuttuu sielu?
Mitä sielulla tarkoitetaan? Kreikkalaiseen filosofiaan kuuluu ajatus ihmisestä aineellisen ruumiin ja aineettoman sielun yhdessä muodostamasta olennosta. Raamatussa sielu näyttää merkitsevän aineen ja hengen kokonaisuutta, jossa aine on katoavaa ja henki ikuista. Lakkaako sielu olemasta, kun henki lähtee ruumiista? Tähän ei saa selvää vastausta Raamatusta. Ajattelen itse, että ylösnosemusruumiin mukana nousee myös ylösnousemussielu.
Ensinnäkin on muistettava, että Kristuksessa on ihmisen ensimmäinen ylösnousemus. Se on Toivon ja Autuuden Lähde, Jeesus Kristus meidän edestämme kuollut ja ylösotettu.
Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat ne saavat elää. Joh.5:25
Ihminen luotiin kuudentena päivänä ja silloin tehtiin kaikki ihmiset, sinut ja minutkin, mutta ensimmäinen meistä ihmisistä, sai aikaan kuoleman, rikkomalla Jumalan tahdon, ja niin meidän tulee kaikkien kerran kuoleman.
Ensimmäinen kuolema on tullut maailmaan Adamin lankeemuksen kautta ja siksi jokainen kuolee, siis syntyy kuolemaan. Kuolemaa ei olisi, ilman syntiä.
Raamattu kertoo meille miten ihminen petettiin valheella ja viekkaudella pitämään Jumalan Sanaa valheena. Ihminen pitää edelleen luonnostaan tuota valhetta totuutena ja elää synnin ja tuomion alla.
Jumala sanoi myös, että Hän Lähettää kerran ihmiskunnalle Pelastuksensa, joka poistaa synnin, niin että kaikki ne, jotka ottavat vastaan Hänet juuri sellaisena, kuin Hän on, saavat iankaikkisen Elämän.
Tämän Pelastuksen Nimi on julistettava kaikkeen maailmaan, ettei yksikään hukkuisi vaan uskoisi Jumalan Lähettäneen Hänet maailmaan. Jeesus on Jumalan Poika, joka lähetettiin ilmoittamaan tämä Ilosanoma ihmiskunnalle. Evankeliumi synnyttää ihmisen uudelleen, jolloin synnin kirous ja kuolema, pestään pois.
Uudelleen syntymä on ihmiselle kuin Elämä kuolemasta ja näin hänellä on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa. ”Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu”; viimeisestä Aadamista tuli eläväksitekevä henki. sanoo Paavali ja jatkaa: Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on taivaasta. 1.Kor.15:45-47
”Ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat,ja haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös.
”Ja he lähtivät haudoistaan ja tulivat hänen ylösnousemisensa jälkeen pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monelle. Mutta kun sadanpäämies ja ne, jotka hänen kanssaan vartioitsivat Jeesusta, näkivät maanjäristyksen ja mitä muuta tapahtui, peljästyivät he suuresti ja sanoivat: ”Totisesti tämä oli Jumalan Poika”.
Matt.27:51-54
Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen. Joh.5:28-29
”Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta. Ilm.20:6
Nyt on seurakunnan aika ja ne tuhannen vuotta, jotka ovat tulossa ajallaan päätökseen.
”Ja kun ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet, päästetään saatana vankeudestaan, ja hän lähtee villitsemään maan neljällä kulmalla olevia kansoja, Googia ja Maagogia, kootakseen heidät sotaan, ja niiden luku on kuin meren hiekka.” Ilm.20:7-8
Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sitä, joka voittaa, ei toinen kuolema vahingoita.’ Ilm.2:11
Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema.” Ilm. 21:8
Toisesta kuolemasta ei ole mitään sanottavaa.
Ismo, kiitos erinomaisesta kommentista, jossa oli paljon asiaa.
Kun Jeesus tulee takaisin, niin uskovaiset ja uskossa kuolleet saavat täydellisen ylösnousemusruumiin, johon sielumme yhdistyy ja riemulla Jeesusta vastaanottamaan. Myös uskottomana kuolleilla on ruumis, johonka heidän sielunsa yhdistyy. Näillä kahdella ryhmällä on aivan erilainen käsitys Jeesuksesta. Minkälaista viimeistä tuomiota me odotamme?
Ismo hyvä, olisi kohteliasta kirjoittaa vähän lyhyemmin, kun lukijat jo entuudestaan hallitsevat nämä asiat.
Kuolleet kuulevat edelleenkin Jumalan Pojan äänen, ja he heräävät.
Olen sen itse nähnyt ja kuullut ja kokenut.
Kirkossamme heitä on paljon
Jorma. Minua ei haittaa pitkät kommentit, jos ne ovat sisältörikkaita. Monesti asioiden omaksuminen vaatii myös asioiden kertausta. Minä iloitsen Ismon hyvistä kommenteista.
” Tarvitaanko Kristuksen ylösnousemus” ?
Tähän kysymykseen Raamattu ainoastaan antaaa oikean vastauksen: ” Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden kirjotusten mukaan” ( 1.Kor.15:3 ) Jos kuolleita ei herätetä, eikä Kristusta ole herätetty. Voimme syystä kysyä, kuinka on mahdollista, että löytyy monta sellaista opettajaa joille tämä asia ei ole näin yksikertainen, vaan löytyy monenlaista selittelijää ?
Tällainen näyttää onnistuvan voi elää , ja voi hyvin jopa niin, että voi aivan hyvin toimia Ev. Luterilaisessa kirkossa vaikka sydämmessä ei ole lainkaan uskoa Kristuksen ylösnousemukseen ?
Tässä asiassa vanha kristillien kirkko sen apostolit ja ertyisesti Paavali, ovat vahvasti eri mieltä. Jos kerran kuolleita ei herätetä, ei Kristuskaan ole herätetty niin teidän uskonne on turha, ja te olette synneissänne ja silloinhan kuolleetkin olisivat kadotetut.
Martti, kiitos hyvästä kommentista. Jeesus Kristus on ylösnoussut ja odottaa meitä luoksensa Isän kotiin Taivaaseen.
”Millainen on ruumiimme, joka nousee taivaaseen”, kysyy Juha.
Tietysti sellainen, kuin mikä Jeesuksellakin oli Pitkäperjantain jälkeen. Hautaan oli pantu luonnollinen ruumis ja ylösnousi hengellinen ruumis, Paavalin ajatusta lainatakseni. Että kyseessä nimen omaan oli henkiruumis, ilmeni, kun Jeesus ilmestyi ja katosi yht´äkkisesti sekä kulki seinien lävitse.
Mitä ylösnousemukseen ja sielu käsitteeseen tulee, Martti Pentti kirjoittaa niistä järkevästi, -ja raamatullisesti! Juha, vain Henki on meissä ikuista.
Unto, kiitos kommentista. Minä en ymmärrä teidän käsitystä sieluttomasta henkiruumiista. Pitäydyn kirkkomme tunnustuksessa ja Pyhässä Raamatussa.
Mutta heidän tätä puhuessaan Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: ”Rauha teille!” Niin heidät valtasi säikähdys ja pelko, ja he luulivat näkevänsä hengen. Mutta hän sanoi heille: ”Miksi olette hämmästyneet, ja miksi nousee sellaisia ajatuksia teidän sydämeenne? Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani ja nähkää, että minä itse tässä olen. Kosketelkaa minua ja katsokaa, sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niinkuin te näette minulla olevan.” Ja tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa. Mutta kun he eivät vielä uskoneet, ilon tähden, vaan ihmettelivät, sanoi hän heille: ”Onko teillä täällä jotakin syötävää?” Niin he antoivat hänelle palasen paistettua kalaa. Ja hän otti ja söi heidän nähtensä. (Luuk. 24:36-43)
Apostolinen uskontunnustus on alkujaan kirjoitettu latinaksi. Siinä sanotaan ”Credo in… carnis resurrectionem” eli sananmukaisesti ”…lihan ylösnousemukseen”.
Juha, kiitos hyvästä kommentista. Näin on.
Tohtori Martti Luther selittää luonnollista ja hengellistä ruumista seuraavasti:
Vielä lausuu apostoli lopuksi: kylvetään luonnollinen ruumis ja hengellinen ruumis nousee. Meistä, jotka emme tähän asti ole paljoakaan kuulleet tätä oppia saarnattavan ja teroitettavan, tämä kuulostaa kummalta puheelta, vaikka sen tosin pitäisi kristikunnassa olla hyvinkin tuttua ja yleistä, koskapa Paavali niin ahkerasti siitä puhuu ja sitä esittää. Meidän on kuitenkin totuttava raamatun kielenkäyttöön. Sen mukaan on luonnollinen ruumis se, joka on tänne maailmaan syntynyt, ja joka täällä vaatii luonnollisen elatuksensa ja ravintonsa, ruokaa, juomaa, vaatteita, tulta, vettä, ilmaa, puuta, rautaa j. n. e., kuten Salomon Saarnaaja (Saarn. 3:13) sekä Siirak (Siir. 40) luettelee. Nimitys ”luonnollinen” ruumis muuten johtuu hepreankielen sanasta neefesh, sielu, joka on raamatussa sangen yleinen nimitys, eikä sillä merkitä ainoastaan sitä osaa ihmisessä, jota me sieluksi sanomme, vaan koko ihmistä, mikäli tämä toimii viiden aistin varassa ja käyttää itseänsä ylläpitääkseen ruokaa, juomaa, taloa ja huoneita, vaimoa ja lapsia. Samoin ei ”luonnollinen ruumis” tiedä muuta kuin tätä ajallista elämää, jota jokainen eläinkin elää, jotta hyvällä syyllä voisimme sitä nimittää eläimelliseksi ruumiiksi. Juuri ruumiilliseen elämäämme nähden me näet hyvin vähän tai oikeastaan emme ollenkaan eroa eläimistä, joilla on aivan samanlainen ruumis ja samat ruumiintoiminnat kuin meilläkin ja elävät myöskin viiden aistinsa mukaan, paitsi että heiltä järki puuttuu.
Juuri tämä eläimellinen ruumis, joka tarvitsee ravintonsa ja ulostuksensa sekä on katoavainen, kurja ja heikko, nyt kylvetään, sanoo Paavali, kun se kuolee ja haudataan, sitä varten että siitä nousisi uusi hengellinen ruumis, joka ei enää elä tätä luonnollista elämää eikä tarvitse ravintoa ja verhoa, ei pidä vaimoa ja lapsia eikä käytä mitään muutakaan ruumiin tarvetta, mutta silti on oleva sama todellinen ruumis. Sitä ei näet sanota hengelliseksi ruumiiksi sentähden, ettei se enää muka eläisikään ruumiillisesti ja ettei sillä lihaa ja verta olisikaan, sillä siinähän tapauksessa ei sitä enää voisi todella ruumiiksi sanoakaan. Mutta nyt sitä sanotaan hengelliseksi ruumiiksi, joka elää omaa elämää, vaikka se ei enää ole semmoinen ruumis, joka syö, nukkuu ja ruokaa sulattaa, vaan joka saa hengellisellä tavalla Jumalasta ravintonsa ja tarpeensa, koko elämänsä.
Ja eläessään näin hengellisesti Jumalassa on ruumiimme liikkuva sekä taivaissa että maan päällä, leikkien auringon, kuun ja muun luomakunnan kanssa, siitä iloiten ja riemuiten, ollen siitä niin ravittu ja autuas, ettei se ikinä enää ruokaa ja juomaa ajattelekaan. Koko ihminen, sekä ruumis että sielu, on siis elävä täysin Hengestä ja jonka Jumala on välittömästi antava. Silloin ei hän valista ainoastaan sieluamme, että hänet tunnemme, vaan myöskin koko ruumiimme kauttaaltaan, jotta se on oleva kirkas ja kevyt kuin ilma ja tarkka näkemään ja kuulemaan kautta koko maailman. Silloin emme tarvitse mitään muuta ravinnoksemme ja elannoksemme, vaikka meillä onkin todellinen ruumis.
Martti Luther; Kuolleitten ylösnouseminen. Apostoli Paavalin 1 Korinttolaiskirjeen 15 luvun selitys (s.237-238)
Hiukan vierastan tuota lihan ylösnousemusta, liha kun ei tule perimään Jumalan valtakuntaa, sanoi joku tärkeä henkilö.
Siksi sanomme ruumiin… hehheeh
Jorma, kiitos kommenteista. Onneksi meillä on uskontunnustukset, jotka ohjaavat meitä pois harhaopeista ja omasta viisaudesta. Ruumiin ylösnousemus on Kristuksen opin perusjuttuja, joka on hyvä ymmärtää oikein.
Tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta. Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme. Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen. Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: ”Kuolema on nielty ja voitto saatu.” ”Kuolema, missä on sinun voittosi? Kuolema, missä on sinun otasi?” Mutta kuoleman ota on synti, ja synnin voima on laki. Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta! (1. Kor. 15:50-57)
Miksi ruumiimme pitää kuolla ennen ylösnousemusta?
Martti Luther: ”Sillä juuri sentähden, kun liha ja veri ei voi tulla Jumalan valtakuntaan, täytyy sen lakata elämästä, kuolla ja lahota, noustakseen ylös uutena ja hengellisenä, jotta taivaaseen pääsisi”.
”Ja hän karkoitti ihmisen ja asetti Eedenin paratiisin itäpuolelle kerubit ynnä välkkyvän, leimuavan miekan vartioitsemaan elämän puun tietä.”
Ihmisellä oli siis lihallinen näkyvä ruumis paratiisissa, muuta emme tiedä, mutta synnin tähden Jumala karkotti ihmisen ja Elämän puun tie suljettiin, kunnes Kristus avasi sen, poistamalla synnin.
Mitä meille tapahtuu ylösnousemuksessa?
Jumalasta sanotaan, että Jumala on Henki, ja sanotaan myös: ”Kun Jumala loi ihmisen, teki hän hänet Jumalan kaltaiseksi.” 1 moos.5:1 Me tiedämme Jumalasta ja ihmisestä, näkyvän luomakunnan ja kirjoitusten tähden. Ihminen on tehty maasta ja olemme sen mukaista olemusta. Meissä on myös taivaallisen kuva, joka ei ole sama kuin Jumala vaikka monet niin luulevatkin.
”Sillä me tiedämme, että vaikka tämä meidän maallinen majamme hajotetaankin maahan, meillä on asumus Jumalalta, iankaikkinen maja taivaissa, joka ei ole käsin tehty.” 2.Kor. 5:1 Millainen maja sellainen ruumis, mikä on kylvetty täällä, sen kaltainen nousee ylös, näin voidaan nähdä olevan myös ylösnousemuksessa. Me kuitenkin muutumme, se kaiketi on selvää. Mutta nyt olemme ruumiin alennustilassa.
Taivasten valtakunta on meidän keskellämme, mutta sen voi nähdä vain Uskon kautta. Elämän puun tie on Kristus, Jumalan Sana. Sen yli eikä ohi, voi päästä kukaan ihminen ymmärtämättä omaa tilaansa. Jumalan Pelastus on kylvetty maailmaan Kristuksen kautta ja seurakunnalle on annettu myös käsky levittää tuota Sanaa kaikkeen maahan.
Jumala yksin tietää miksi kuolevaisen tulee pukeutua kuolemattomuuteen jo tässä ajassa, näin kuitenkin täytyy olla ja niin myös on kirjoitettu.
”Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa, mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan; sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman.” 1.Kor.15:22-24
Emme voi tietää millaisessa ruumiissa me olemme ylösnousemuksessa ja mitä meihin tulee, mutta sanoohan Johanneskin:
Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on.
1.Joh. 1:2
Olisi tästä paljon muutakin, mutta ettei tule liian pitkälti.
Ismo, kiitos hienosta kommentista. Ylösnousemusruumiimme on täydellinen, jossa ei ole mitään vikaa.
Lyhyt lainaus WA 49,429-430 kohdasta: 1. Kor 15: 37
” Tämä tarkoittaa siis, ettei se ihmisen ruumis,joka on kuollut ja tullut haudatuksi, ole sama ruumis, joka tulee olemaan ylösnousemuksessa. Tämä on näet kokonaan toisenlainen, monta vertaa kauniimpi ja ihanampi kuin meidän nykyinen olemuksemme samoin kuin nisunjyväkin kuoltuaan nousee esiin ehompana uudessa muodossa. Samoin tulee ihmisruumis, joka on maatunut maaksi, nousemaan ylös paljon kirkkaammassa ja ihanammassa muodossa. Vaikka se pysyy samana ruumiina, joka on kerran luotu, niin se on kuitenkin muodoltaan toisenlainen eivätkä sen tarpeet ole enää entiset. Se ei näet tarvitse ravintoa tai juomaa eikä se tuota jälkeläisiä tai huolehdi taloudenhoidosta ja muusta vastaavasta, koska se ei tarvitse mitään siitä, mikä kuuluu ajalliseen elämään ja ruumin tarpeisiin” ( lainaus päätyy )
Eikö se merkitse sitä, että ylösnousemuksessa on Kristuksen uskovilta poissa kokonaan perisynnin saasta lopullisesti, jota vanhaksi lihaksemme syystä kutsutaan sitä ei enää ole, eikä syntiä eikä kuolemaa. Sen tähden ylösnousemuksessa ruumiimme on kokonaan toisenlainen.
Martti, kiitos hyvästä kommentista. Onneksi uudessa ylösnousemusruumiissamme ei ole mitään vanhasta ruumiistamme.
Eiköhän ylösnousemussielummekin ole uusi ja täydellinen. Ainakin minussa on muutama luonteenvika tai -heikkous, joista toivon pääseväni irti.
Meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi. (Fil. 3:20-21)
Miten voimme olla varmoja, että meidät herätetään viimeisenä päivänä?
Voimme luottaa Jeesuksen lupaukseen, että ihan jokainen pääsee viimeiselle tuomiolle.
Jeesus sanoo: “Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle. Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista. Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle”. (Matt. 25:31-33)
Jeesus sanoo: “Minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt. Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä. Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä”. (Joh. 6:38-40)
Vaikuttaa siltä, että ne henkilöt, jotka eivät usko Jumalan luoneen maailmankaikkeutta, niin heidän on mahdotonta uskoa ruumiin ylösnousemukseen. Kirkollamme on erinomaiset uskontunnustukset, joiden avulla on hyvä pohtia, olemmeko pelastavassa uskossa vai emme ole.
Onko pelastava usko siis uskoa erityisesti Raamatun ensimmäiseen ja viimeiseen kirjaan ja sitä kautta ajan alkuun ja loppuun? Eikö se olekaan olennaista, että uskomme on totta tässä ja nyt?
Miten rakkauden ja luottamuksen Jumalaan – mitä usko on –
voi siivuttaa niin kuin junttapullan, ja
sitten heittää päätypalat menemään sanoen:
ei käy, nuo haluan leipoa ihan itse
Minä ihmettelin oikeastaan päinvastaista. Voiko muuhun ’junttapullaan’ suhtautua vähän niin ja näin, jos on nielaissut ’kanttapalat’ pureskelematta? En nyt tarkoita Jumalaa vaan lähinnä Raamattua.
Martti Pentti, kiitos kommenteista. Epäusko ei koskaan ole uskoa. Voi pohtia, onko mitään Totuutta, johon uskomme? Onko Jeesus Jumalan ainoa Poika, joka on Kristus, joka on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua vai pidämmekö Häntä ainoastaan hyvänä opettajana? Olemmeko itsemme jumala, joka voi määritellä uskon sisällön miten itse haluaa?
Kanttapalat ja koko junttapulla on pelkästään eksyneen ongelma, ei uskovan.
Onko uskovalla lupa valita rusinat pullasta ja pitää sitä Hengen johdatuksena?
Sokeus ei ole Hengen johdatusta.
Jeesus sanoo: ”Ei kukaan, joka sytyttää lampun, pane sitä kätköön eikä vakan alle, vaan panee sen lampunjalkaan, että sisälletulijat näkisivät valon. Sinun silmäsi on ruumiin lamppu. Kun silmäsi on terve, on koko sinun ruumiisi valaistu, mutta kun se on viallinen, on myös sinun ruumiisi pimeä. Katso siis, ettei valo, joka sinussa on, ole pimeyttä. Jos siis koko sinun ruumiisi on valoisa eikä miltään osaltaan pimeä, on se oleva kokonaan valoisa, niinkuin lampun valaistessa sinua kirkkaalla loisteellaan.” (Luuk. 11:33-36)
Kyllä Martti Pentti varmaan ymmärtää mistä tässä on puhe. En viitsi lähteä
joutavaan nokitteluun.
”Katso siis, ettei valo, joka sinussa on, ole pimeyttä.” Tätä pitäisi silloin tällöin tutkistella. Jos ’joutava nokittelu’ saa valpastumaan, siitäkin on hyötyä.
Martti Pentti, olen samaa mieltä. Itseämme pitäisi tutkiskella Pyhän Raamatun valon avustuksella. On hyvä, jos pystymme ottamaan vastakkaiset mielipiteen rakentavasti ja tutkia Raamatusta miten asia on. Pyhässä Raamatussa on totuus selkeästi kirjoitettuna.
Ei se Raamattu aina niin selkeää tekstiä ole, kuten Pietarin toisessa kirjeessäkin todetaan: ”Niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, mitä tietämättömät ja haihattelevat ihmiset omaksi tuhokseen vääristelevät niin kuin kaikkia muitakin pyhiä kirjoituksia.” Tieto siis on yksi keino välttää väärinymmärryksen vaaraa. Kannattaa siis opiskella.
Minä olen, Martti Pentti uskossa enkä enkä kuolleessa uskossa.
Vaikka heikkona kilvoittelenkin, minulla ei ole hengellistä vihaa.
Siksi en riennä sinun mukaasi polkemaan Raamattua
ja syyttämään summissa
kristittyjä veljiä ja sisaria
häpeällisistä rikoksista – vaikka joistakin opetuksen kohdista eri mieltä kanssaan olisinkin.
Martti Pentti, ei ole Raamatun vika, jos Kristuksen kirkkoon kuulumattomat eivät sitä ymmärrä.
Jorma, kiitos hyvistä kommenteista. Raamattu on selkeä niille, joilla on Pyhä Henki.
Miten mahtoi olla Pietarin kirjeiden kirjoittajan kanssa? Puuttuiko häneltä Pyhä Henki, kun meni tuollaisia kirjoittamaan kirjoitusten vaikeaselkoisuudesta?