Yhteistyötä yli uskontorajojen Syyrian ja Irakin kristittyjen auttamiseksi

Kirkkomme piispat ottivat syyskuun alussa kantaa siihen, että ketään ei tule syrjiä uskonnollisen vakaumuksen vuoksi, kun katsotaan konkreettista avun tarvetta. Syrjimättömyys on hyvä ja oikea periaate, mutta sen konkreettinen toteuttaminen edellyttää usein melko tarkkaa tilanteeseen vaikuttavien tekijöiden tuntemusta. Niinpä esimerkiksi Canterburyn arkkipiispa Justin Welby on Church Times -lehden mukaan arvostellut hallituksensa aietta poimia vastaanotettavat pakolaiset suoraan YK:n pakolaisleireiltä, koska monet syyrialaiset kristityt välttävät näitä pakolaisleirejä uskonnollisen vainon pelosta.

Puheessaan parlamentin ylähuoneessa AP Welby totesi, että kristityt olivat olleet "pakotettuja pakenemaan" leireiltä islamistiryhmien radikalisoitumisen ja ahdistelun vuoksi. Jokin aika sitten 14 kristillistä ryhmää vetosi hallituksiin kautta maailman, jotta ne tunnistaisivat uhan, jonka uskonnolliset vähemmistöt, mukaan lukien kristityt, kokevat Syyriassa ja Irakissa, jos niitä kohtaan ei sovelleta positiivisen diskriminaation periaatetta.

Kyse ei siis ole vain kristittyjen sisäisestä toiminnasta, vaan joukko kristittyjen, muslimien ja juutalaisten edustajia kerääntyi muutama viikko sitten yhteen tukeakseen operaatiota kristittyjen evakuoimiseksi Syyriasta operaatio Safe Havensin kautta kristillisen Barnabas-avustusjärjestön johdolla. Lukuisia kristittyjä perheitä on siirretty Damaskosta Puolaan. Tästä ei suomalaisessa mediassa ole puhuttu juurikaan.

Lisäksi esimerkiksi juutalaisen vaikuttajan lordi Weidenfeldin on uutisoitu rahoittavan 2000 Syyrian kristityn saattamista turvaan kiitollisuuden osoituksena siitä, että Plymouthin veljet ja kveekarit auttoivat hänet vuonna 1938 turvaan Itävallasta natsien vainolta.

Samalla kun on syytä tukea rauhanomaista ja ystävällistä suhtautumista ihmisiin ihmisinä, kun he tarvitsevat apua, ei ole syytä sulkea silmiään Lähi-idän kristittyjen hankalalta tilanteelta - unohtamatta muitakaan vainottuja ryhmiä jesideistä muslimeihin ja juutalaisiin. Uskonnonvapauden toteutumisen kohentuminen kulkee käsi kädessä muiden ihmisoikeuksien toteutumisen kohentumisen kanssa. Rohkaisevaa on, että monet juutalaiset ja muslimiystävät näyttävät tunnustavan ja tunnistavan kristittyjen kanssaihmisten tilanteen - toisin kuin "neutraali" länsimainen ja erityisesti pohjoiseurooppalainen julkisuus monesti. Tässä suhteessa on tosin viime aikoina ollut kehitystä kiitos niin Euroopan neuvoston kuin vaikkapa Saksan parlamentin ja liittokansleri Merkelin kannanottojen.

8 kommenttia

  • Matias Roto sanoo:

    Tomi

    Kiitos tästä tekstistä.

    Kristittyjen vaino on jatkunut jo pitkään. Aina siitä asti kun Syyrian vallankumoukselliset aloittivat toimintansa. Valitettavasti länsimaat Putinin viisaista varoituksista piittaamatta antoivat poliittisen tukensa sellaisille liikkeille jotka ovat harrastaneet hyvinkin voimakasta vainoa kristittyjä kohtaan.

    Esim. vuonna 2010 nämä kapinalliset tekivät julmaa jälkeä Ma’lulassa, arameaksi ܡܥܠܘܠܐ‎, Maʿlūlā ja arabiaksi معلولا‎ Maʿlūlā. Paikalliset piispat mm yrittivät viestiä tästä ja muistakin vainoista, mutta ne eivät tavoittaneet länsimaisten päättäjien tietoisuutta tai sitten he paaduttivat mielensä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Matias Roto :” Valitettavasti länsimaat Putinin viisaista varoituksista piittaamatta antoivat poliittisen tukensa sellaisille liikkeille jotka ovat harrastaneet hyvinkin voimakasta vainoa kristittyjä kohtaan.”

      Meitä on moneen junaan. Henk.koht. en usko yhdenkään asekaupalla rikastuvan suurvallan vallankäyttäjän muka ”viisaisiin varoituksiin”. Maailman tuottavimpiin sijoituksiin kuuluvan asekaupan avulla rikastuvat suurvallat tappelevat maailman herruudesta palvellen ainoastaan sitä vallan ”jumalaa”, joka joskus lupasi Jeesukselle jotenkin näin ”tämän maailman loiston ja herruuden saat omaksesi, jos kumarrat minua, sillä se on minun haltuuni annettu.” Henk.koht. nimitän suurvaltojen valtataistelua nimellä Management by Perkele ja Saatana.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Olisikohan jotenkin mahdollistaa ilmasilta vainotuille kristityille, tänne lintukotoomme?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Pekka Pesonen :”Olisikohan jotenkin mahdollistaa ilmasilta vainotuille kristityille, tänne lintukotoomme?”

    Noo. me olemme mahdolistaneet yhden ilmasillan tappelemalla järjestelmää vastaan kahdeksan vuotta antamalla lopulta omavelkaisen takauksen järjestelmälle hänen puolestaan. Jos joku keksii paremman ”innovaation” vainottuja puolustaakseen, niin siitä vaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tomi Karttunen sanoo:

    Saamassani palautteessa muistutettiin aiheellisesti myös siitä, että tavoitteena tulisi olla toki se, että kristityt voisivat jatkaa elämistään ja olemistaan alueella. Se tosin edellyttäisi minimivaatimuksena rauhan aikaan saamista kristittyjen asuma-alueille. Muussa tapauksessa kristityt häviävät Lähi-idästä historiallisilta juuriltaan ennen pitkää, mikä olisi todella traagista.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Täytyyhän meillä olla jotain mahdollisuuksia olla heidän auttamiseen sieltä pois. Tuskinpa alueella mitään rauhaa tulee ihan pian. Emmekä siihen mitenkään voi vaikuttaa. Saattaa kuitenkin löytyä jotain mahdollisuuksia järjestää kuljetusta ym. Tätä pitää miettiä. Heille se on elämän ja kuoleman kysymys.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tomi Karttunen sanoo:

    Äskettäisellä Kirkkojen maailmanneuvoston vierailulla Irakin kurdialueille Metropoliitta Nicodemus Daoud Matti Sharaf, Syyrian Mosulin ortodoksipiispa totesi: “Jos jokin ei muutu hyvin pian, Irakissa ei enää ole jäljellä kristittyjä.”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Tomi Karttunen

    Minut vihittiin papiksi v. 1994 ja olen toiminut pääosin seurakuntapappina mutta myös apurahatutkijana sekä vuoden systemaattisen teologian lehtorina. Väittelin v. 2004 Dietrich Bonhoefferin teologiasta. Vuoden 2008 joulukuusta olen työskennellyt teologian ja ekumenian johtavana asiantuntijana Kirkkohallituksen ulkoasiain osastossa. Olen myös systemaattisen teologian, erityisesti ekumeniikan dosentti Itä-Suomen yliopistossa.