Voiko Jeesuksen ylösnousemusta todistaa?

Pääsiäisen sanoma ”Kristus nousi kuolleista” on siinä määrin radikaali ja normaalin kokemuksen ylittävä, että on lupa kysellä, mihin tällainen usko perustuu. Tässähän ollaan kristillisen uskon ytimessä: ”Ellei Kristusta ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta, turhaa myös teidän uskonne.”

Se on selvää, että luonnontieteen keinoin Jeesuksen ylösnousemusta ei voida todistaa sen paremmin kuin luomisenkaan ihmettä. Tässä ollaan tekemisissä asioiden kanssa, joiden toistaminen tai mittaaminen eivät ole mahdollisia. Jeesuksen ylösnousemuksen puolesta on kuitenkin esitetty näkökohtia, joita epäilijänkään ei pidä sivuuttaa.

Ensinnäkin on ilmeinen tosiasia, että Jeesuksen hauta oli tyhjä. Evankeliumien kertomukset poikkeavat toisistaan jonkun verran yksityiskohdissa, mutta tämä puhuu enemmän kertomusten autenttisuuden puolesta kuin se, että ne olisivat täysin yhdenmukaiset. Pääasiasta evankeliumit kuitenkin puhuvat yhtäpitävästi: hauta oli tyhjä.

Jeesuksen ruumista ei löydetty, eivätkä hänen vastustajansakaan voineet kiistää asiaa. Selvää on, että he olisivat tuoneet ruumiin esille viimeistään siinä vaiheessa, kun ensimmäiset kristityt alkoivat julistaa Herran ylösnousemusta. Näin he eivät kuitenkaan voineet tehdä, sillä ruumis oli kadonnut. Matteuksen mukaan ylipapit käskivätkin levittää huhua, että opetuslapset olisivat varastaneet ruumiin.

Tässä yhteydessä voidaan mainita myös Jeesuksen käärinliinoihin liittyvä yksityiskohta, jonka Johannes tuo esille. Käärinliinat olivat haudassa sellaisella tavalla, joka tekee mahdottomaksi ajatuksen haudanryöstöstä. ”Jeesuksen kasvoja peittänyt hikiliina ei ollut käärinliinojen vieressä vaan erillään, omana käärönään.” Jeesuksen käärinliinoissa oli jotakin samantapaista kuin kotelossa, josta perhonen on lähtenyt. Pietari lähtikin haudalta pois ihmetellen sitä, mitä oli tapahtunut.

Evankeliumien mukaan naiset olivat ensimmäisinä tyhjällä haudalla ja sitten kertoivat siitä. Jeesuksen ajan yhteiskunnassa naisten sanan painoarvo oli heikko. Juutalaisen lain mukaan naisen todistus ei ollut pätevä. Jos kertomukset ylösnousemuksesta olisivat sepitettyjä, todistajiksi ei missään tapauksessa olisi laitettu naisia.

Jeesus myös ilmestyi opetuslapsilleen useita kertoja. Magdalan Maria sai kohdata ylösnousseen Jeesuksen pääsiäisaamuna haudan luona. Sen jälkeen Jeesuksen kerrotaan ilmestyneen Emmauksen tien kulkijoille sekä Pietarille. Johanneksen mukaan Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen pääsiäispäivän iltana. Viikkoa myöhemmin tämä toistui. Kun apostoli Paavali palauttaa lukijoittensa mieleen kristillisen uskon perusasioita (1.Kor. 15), hän kertoo yli 500 ihmisen nähneen Jeesuksen hänen ylösnousemuksensa jälkeen.

Jeesuksen ylösnousemuksen  todisteista on tässä yhteydessä paikallaan mainita myös Uuden testamentin omasta todistuksesta riippumaton tosiasia. Kristillinen seurakunta syntyi ylösnousemususkon ympärille ja alkoi levitä. Lukkojen takana piileskelevät opetuslapset muuttuivat rohkeiksi todistajiksi. Pienestä alusta kasvoi maailmanlaaja kirkko. Tämän selittää parhaiten se, mistä Raamattu kertoo: ylösnoussut ilmestyi oppilailleen, avasi heille kirjoitukset ja lähetti heidät maailmaan.

On vielä aiheellista pohtia yhtä kysymystä. Missä määrin usko ylipäätään perustuu tosiasioiden hyväksymiseen ja niistä tehtäviin johtopäätöksiin ja missä määrin uskon syntymisessä on kyse jostakin muusta?

Jeesuksen kertomuksessa rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta rikas mies kuoltuaan päätyy vaivan paikkaan. Hän pyytää Isä Abrahamilta, että joku kuolleiden joukosta menisi hänen veljiensä luo varoittamaan heitä. Tähän Abraham sanoi: ”Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, ei heitä saada uskomaan, vaikka joku nousisi kuolleista.”

Tästä Raamatussa on myös esimerkkejä. Kun Jeesus herätti Marian ja Martan veljen Lasaruksen kuolleista, se ei ollut kaikille myönteinen asia. Ylipapit halusivat surmata Jeesuksen lisäksi myös Lasaruksen, sillä monet juutalaiset uskoivat Jeesukseen hänen takiaan. Edellä myös kerrottiin, kuinka ylipapit laittoivat pääsiäisen jälkeen liikkeelle valheellisen huhun.

Ollaanpa Jeesuksen ylösnousemuksen todisteista mitä mieltä tahansa, on siis ilmeistä, että ne eivät välttämättä saisi ihmistä kääntymään – edes siinä tapauksessa, että ne olisivat kiistattomia. Epäusko on muuta kuin epäily, se ei tahdo uskoa. Syynä eivät välttämättä ole uskomisen älylliset hankaluudet, vaan haluttomuus muuttaa omia ajattelutapoja ja tottumuksia.

Avoimella mielellä olevaa kyselijää Jeesus opastaa omakohtaiselle tutkimusmatkalle: ”Joka tahtoo noudattaa hänen tahtoaan, pääsee kyllä selville siitä, onko opetukseni lähtöisin Jumalasta vai puhunko omiani.” (Joh. 7:17)

 

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
    • Kiitos kirjoituksestasi ja kommentistasi. En tätä ollut huomannut. Mutta näistä teemoista ei tähän kirkkovuoden aikaan ole varmaankaan haitaksi kirjoittaa useammankin kerran.

  1. Jorma Pitkänen.

    ”Jeesuksen kertomuksessa rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta rikas mies kuoltuaan päätyy vaivan paikkaan. Hän pyytää Isä Abrahamilta, että joku kuolleiden joukosta menisi hänen veljiensä luo varoittamaan heitä. Tähän Abraham sanoi: ”Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, ei heitä saada uskomaan, vaikka joku nousisi kuolleista.”

    ’Siis joku kuolleiden joukosta menisi hänen veljiensä luokse.’ Okey, mutta kun tällainen oli kielletty, kuolleita ei saanut kutsua manaamaan ja toimittamaan asioita, se oli nekromaniaa. Jotku kansat myös söivöt ruumiita, se oli tietysti kauhistus.

    ’Ei heitä saada uskomaan, vaikka joku nousis kuolleista ?’

    Siis uskomaan, mihin? Moosekseen ei tarvitse uskoa, riittää, kun noudattaa käskyjä ja tekee sitä mikä oikein on.
    ”Mitä muuta Jumala sinulta vaatii, kuin että teet sitä mikä hyvää on ja vaellat nöyrästi Jumalasi edessä. ”

    Mielenkiintoista on sekin, että todistuaineistona juutalaisia vastaan voidaan käyttää tarinaa, joka kertoo, ei mistään, eli kuolemanjälkeisestä paikasta. Akkojen taruja.

    ” Juutalaisessa laissa naisen todistus ei ollut pätevä ” Kuulostaa oudolta, koska naisia ei suinkaan halveksittu, raiskauksesta sai kuoleman tuomion, myöskään Israelin sotilaat eivät saaneet raiskata. Evankeliumista saa sen kuvan, että miehet eivät edes puhuneet naisten kanssa, minä en usko sitä, olihan siellä naisprofeettojakin.

    Valitettavasti on todettava, että juttu sisältää hyvin paljon piiloantisemitismia. Kukaan muu ei huomaa, koska siihen on niin totuttu.

  2. ” Ylipapit halusivat surmata Jeesuksen lisäksi myös Lasaruksen, sillä monet juutalaiset uskoivat Jeesukseen hänen takiaan. Edellä myös kerrottiin, kuinka ylipapit laittoivat pääsiäisen jälkeen liikkeelle valheellisen huhun.”

    En minäkään papeita kovin paljon piittää, mutta en ole tätäkään lukenut, että olisivat halunneet tappaa Lasaruksen. Ihan sama, kuollut hän on kuitenkin, ei olisi kannattanut herätäkään.

    ”Ylipapit laittoivat liikkeelle valheellisen huhun .” Riippuu siitä, miltä puolelta katsoo, koska myös Ylösnousemus saattaa olla huhu. En usko tätäkään ylipappien todelliseksi touhuksi, enempää, kuin muitakaan juutalaisten väitettyjä salaliittoja. En sitäkään, että vain etsivät jeesusta kivittääkseen hänet. Nämä on kirjoitettu vain siksi, että saadaan juutalaiset huonoon valoon ja voidaan korottaa itseä ja kirkkoa.

  3. Jäin pohtimaan otsikon kysymystä. Lienee ilmeistä, että ns. tieteellinen todistaminen ei tässä voi tulla kysymykseen, eihän se muutenkaan sovi historiallisten dokumenttien arviointiin. Evamkeliumit ovat historiallisia dokumentteja, siis menneisyyden tekstejä. Niitä arvioitaessa on esitettävä eräitä kysymyksiä. Tekstit kertovat ylösnousseen Jeesuksen kohtaamisista. Ovatko apostoli kokeneet jotakin vai kertovatko he mielikuvitustarinoita? Jos , kuten näyttää, he ovat tosissaan näissä kertomuksissa, uskommeko me ne todella koetuiksi? Tämä kysymys panee meidät arvioimaan omaa itseämme. olemmeko uskovia vai epäuskoisia vaiko kenties etsijöitä avoimin mielin. Kristinusko on perimmäiseltä olemukseltaan uskoa suuriin ihmeisiin, siis siihen että mahdoton tapahtuu. Juuri siitä on kysymys Kristuksen ylösnousemuksessa.

    • Sitten voi kysyä tarkoittavatko kysymykset ja tahtomiset niin konfirmaatiossa kuin papiksi tulemisen saagassa, siis kertomuksessa, samaa kuin minkä juuri mainitsitte.

      Minä pidän Jeesuksen opetusta ja hengellistä tiennäyttöä suurenmoisempana kuin katsomista suureen Ihmeeseen.

      Toki ”käsky” rakastaa lähimmäistään kuin Itseään on multivallaton ajatus jo lähtökohdissaan aposteriori.

    • Saagaan liittyy myös kansanperinnettä Suomessa.

      Eikös Väinämöisenkin katsottu joskus olleen aivan Marian sukuluettolossa asti.

      Harmillista mielessä kun Maria meilläkin kadotettiin Jeesuksen Äitinä lähes kokonaan.

Kirjoittaja

Seurakunta Hämeenkyrön
Seurakunta Hämeenkyrön
Olen Jorma Pitkänen, Hämeenkyrön kirkkoherra 1.4. 2019 alkaen. Pappisviran hoito alkoi 1989 Korsossa Vantaalla, josta tie vei v. 2000 Tampereen Pyynikille. Jämijärven kirkkoherrana palvelin 1.4. 2013 alkaen 6 vuotta ennen kuin aloitin nykyisessä virassani. Väitöskirja herännäisjohtaja Jonas Laguksesta 2013. Harrastuksista mainittakoon Israelilainen tanssi, valokuvaus, lintujen tarkkailu ja kitaran soittelu.